Etusivu > Paimenmuisto > Artikkeli

Tornaeus, Johannes Jonae (K 1681)

Johan Jonasson, Iohannes Ionae

S ilmeisesti Tornion seudulla oletettavasti 1600-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, ”nähtävästi varakkaan talollisen poika Tornion pitäjästä” (Vahtola 2007).

Ylioppilas Uppsalassa 16.2.1625; respondentti (resp.) 1631 ja 1632; filosofian maisteri 1632.

Tornaeus toimi ylioppilasaikanaan kotiopettajana tilanhoitaja Joachim Opsopaeuksen perheessä Degarössä ja kirkkoherra Olaus Andreae Roslagiuksen perheessä Rimbon seurakunnassa Frötunan rovastikunnassa. Hän matkusti tutkinnon suoritettuaan kreivi Bengt Oxenstiernan seurassa 6–7 vuoden ajan itämailla Kiinaa myöten ja perehtyi matkallaan perinpohjaisesti itämaisiin kieliin.

Kotimaahan palattuaan vihittiin papiksi Uppsalassa 11.10.1639 Alatornion kirkkoherraksi, sai Kuninkaallisen Majesteetin vahvistuskirjeen 27.1.1640 ja astui virkaan myöhemmin 1640; rovastin arvo 1649; nimitettiin Tornion kirkkopitäjän rovastikunnan lääninrovastiksi 1654 ja koki rovastikuntansa kouluolojen valvojana suuria vaikeuksia.

Seurakunnan kappalaiset suhtautuivat alun alkaen hyvin nurjamielisesti uuteen kirkkoherraan, joka paneutui innokkaasti ja määrätietoisesti saamelaisten opettamiseen. Tornaeus otti luokseen opinhaluisen saamelaispojan, opetti tämän lukemaan hyvin ja perehtymään ymmärryksellä katekismukseen ja lähetti sitten pojan saamelaiskyliin muita opettamaan. Tornaeus itse teki joka vuosi kaksi matkaa Tornion Lappiin ja kävi välillä Utsjoella asti.

Kirkkoherra joutui kappalainen Andreas Andreae Esseviuksen kanssa ankaraan riitaan siitä, kumman hoitoon Tornion Lappi kuului ja etenkin kumpi heistä sai koota sieltä palkkasaatavat. Asiasta käytiin oikeutta Tornion raatihuoneella 17.3.1641 Esseviuksen puolta pitäneen maaherra Stellan Mörnerin läsnäollessa, mutta Tornaeus selviytyi lopulta prosessista voittajana. Hän sai korotusta virkatuloihinsa useita kertoja, mm. oikeuden lohikymmenyksiin Kuninkaallisen Majesteetin päätöksellä 15.11.1680.

Pappissäädyn edustaja valtiopäivillä Tukholmassa 1644 ja 1647.

Kuninkaallinen Majesteetti määräsi 23.2.1643 Tornaeuksen kääntämään lapin (lähinnä pohjoissaamen) kielelle Ruotsin virallisen kirkkokäsikirjan (Manuale sveticum). Teos painettiin Tornaeuksen valvonnassa nimellä Manuale Lapponicum Tukholmassa 1648, ja hän sai työstä palkkiona 300 hopeatalaria. Rovasti Tornaeuksen kirjoittamista Lappia koskevista kertomuksista on julkaistu hänen kuoltuaan Beskrifning öfver Tornå och Kemi Lappmarker (kirjoitettu 1672, julkaistu S Loenbom, Stockholm 1772) ja Berättelse om Lapmarckerna och Deras Tillstånd (julkaistu K B. Wiklund, Svenska Landsmålen XVII:3 Uppsala 1901).

K Alatornio 16.7. (haudattiin Alatornion kirkkoon syyskuussa) 1681.

Johannes Jonae Tornaeuksen hautajaisissa piti ruumissaarnan hänen vävynsä Piitimen kirkkoherra, rovasti Olaus Stephani Graan. Tästä ruumissaarnasta ja kaksi vuorokautta kestäneistä hautajaismenoista, joihin oli kutsuttu paljon vieraita aina neljän peninkulman päästä, on säilynyt sattumoisin mukana olleen ranskalaisen matkailijan, huvinäytelmäkirjailija Jean Francois Regnardin (1646–1700) värikäs, subjektiivinen kuvaus, joka sisältyy lähes sata vuotta kirjoittajan kuoleman jälkeen painosta julkaistuun matkakertomukseen (Voyage de Laponie, Paris 1896). Suomen Kirkkohistoriallinen Seura julkaisi 1904 siitä katkelman suomenkielisenä käännöksenä (J. F. Regnardin kuvaus pohjalaisen papin hautajaisista v. 1681. Esittänyt Jaakko Gummerus. – SKHS pöytäkirja III 1903 s.157–166).

P Anna Andersdotter, eli leskenä miehensä jälkeen ja sai maaherra Hans Clerckin kirjeellä 3.3.1682 verovapauden kahdelle (Karungissa ja Alavojakkalassa sijainneelle) tilalle, jotka hänen miesvainajansa oli ottanut autiosta viljelykseen.

Julkaistu 19.1.2011.

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot