• Etusivu
• Verkkojulkaisut
• Kirjat
• Biografiakeskus
• Linkit
• SKS

Rungius, Nicolaus Matthiae (noin 1560 - 1629)

Rijngius / Ryngen / Ryngius, Nils Mattsson

S Loimaa noin 1560, lähtöisin Loimaan Ryngön tilalta (Vahtola 2006).

Palveli Strandbergin mukaan sotilaspappina jossakin rykmentissä Turun seudulla; Kokkolan kappalainen (2. sarjaa) 1614; Kemin kappalainen 1614 (Jouko Vahtolan 1997 ja 2006 mukaan oli tullut Kemin kappalaiseksi jo noin 1600), vt. kirkkoherra 1614 kirkkoherran (appensa) tultua vanhuudenraihnauden takia kykenemättömäksi virkaansa hoitamaan (Älvsborgin lunnaiden kantoluettelon mukaan); Kemin kirkkoherra appensa kuoltua noin 1616.

Rungius mainitaan ”väkeväksi rukouksen mieheksi” (Itkonen SKHSV 1941–1942 1945 ym.), mutta Vahtolan (SKB 8 2006) mukaan ”ei ole yhtään oman ajan todistetta siitä, että hän olisi ollut saarnaajana jotenkin tavanomaista väkevämpi ja satuttavampi”, vaan ”tällaisen jälkimaineen Rungius sai nähtävästi vasta sen jälkeen, kun hänen ruumiinsa löydettiin kokonaisena ja hyvin säilyneenä muumiona kirkon lattian alta venäläismiehityksen jälkeen 1700-luvun alussa”. H. J. Boström mainitsee 1928, että ”hänen balsamoitu ruumiinsa on vieläkin nähtävänä Kemin vanhan kirkon laattian alla”. Vahtola puolestaan kertoo tiivistetyn yksityiskohtaisesti Keminmaan nähtävyyksiin kuuluvan muumion uusimmistakin vaiheista:

"Rungius sai ympärilleen suorastaan pyhimyksen sädekehän. Legendan tavoin alettiin kertoa, miten Rungius oli julistanut: 'Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.' Hänen toimintaansa ruvettiin liittämään myös ihmetekoja; hän oli muun muassa saanut rukouksen voimalla pahan kuivuuden ja uhkaavan nälänhädän väistymään. 1800-luvun alussa kerrottiin, että jokainen kemiläinen teki vähintään kerran vuodessa pyhiinvaelluksen Rungiuksen ruumiin ääreen. Nicolaus Rungiuksen muumiolla oli vielä 1875 kaksi kättä, jotka olivat ristissä rinnan päällä. Pian tämän jälkeen toinen käsi katosi, luultavasti yksityiseksi pyhäinjäännökseksi. Sittemmin Rungiuksen muumio, jonka säilymiselle on annettu pätevä tieteellinen selitys, asetettiin näytteille lasikantiseen arkkuun ihmisten nähtäväksi Keminmaan Pyhän Mikaelin keskiaikaiseen kivikirkkoon."

K Kemi 1629.

P Helena (Elin) Simonsdotter Ruuth hänen 1. avioliitossaan, S ehkä Tornio 1581, PV Lohjan, myöhemmin Kemin kappalainen ja lopulta Kemin kirkkoherra Simon Nicolai (Ruuth) ja Anna Henriksdotter.

Helena Ruuthin P2 Uudenkaarlepyyn kirkkoherra Johannes Jacobi Nycarlus hänen 2. avioliitossaan, S kaiketi Pietarsaari 2.6.1589, K Uusikaarlepyy maaliskuu 1636.

Julkaistu 19.1.2011.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI