von Schantz, Johan Eberhard

amiraali
S 29.10.1802 Pori, K 3.1.1880 Pietari
Vanhemmateverstiluutnantti Johan Eberhard von Schantz S 26.2.1774 Mouhijärvi, K 20.11.1837 Pori ja Johanna Sofia Didron S 6.8.1776 Pälkjärvi, K 28.1.1831 Pori.
Puoliso(t) vanhempineen

Viipuri 15.1.1839: Selma Sofia von Schantz S 6.12.1806 Tampere, K 6.2.1894 Tali, Helsinki. PV everstiluutnantti Carl Constantin von Schantz S 3.2.1773 Mouhijärvi, K 3.7.1851 Turku ja Carolina Lovisa Weissmann von Weissenstein S 3.5.1775 Loimijoki, K 25.3.1838 Turku.

Lapset

Sofia Oneida Emilia S 1844, K 5.8.1871 Tali, Helsinki.

Ura

Johan Eberhard von Schantz aloitti merimiesuransa kauppalaivastossa 1814 - 1821. Hän suoritti 1821 ensimmäisen perämiehen tutkinnon Viipurissa, ja hänet määrättiin 14.3.1821 palvelukseen 26. meriekipaasiin Viaporiin midshipsmaniksi ylennettynä. Kesällä 1821 von Schantz purjehti kaljaasi Aglajalla Viaporin ja Hankoniemen välillä, seuraavana kesänä hän palveli kutteri Atisilla merenmittauksissa Suomenlahdella ja 1823 von Schantz toimi suomalaisen tullijahdin päällikkönä Viaporin redillä. Von Schantz risteili 1824 - 1827 Pohjanlahdella priki Akilleksella, fregatti Patrikilla ja jahti Lisettellä.

Von Schantz ylennettiin 5.3.1828 luutnantiksi ja hänet siirrettiin 20.4.1828 8. meriekipaasiin, joka sulki 1828 - 1829 sodassa Turkkia vastaan Dardanellien salmet. Von Schantz palveli tuolloin 1. luokan kapteeni von Pluterin komentamalla linjalaiva Fère Champenoise'lla. Turkin sodan jälkeen von Schantz siirrettiin 27. meriekipaasiin 13.12.1830 ja 5. meriekipaasiin 13.1.1832, jolloin hän tuli loggeri Oranienbaumin päälliköksi.

Von Schantz nimitettiin 24.4.1833 Venäjän merivoimien yleisesikunnan päällikön, amiraali, ruhtinas A. S. Menschikoffin adjutantiksi, missä tehtävässä hän palveli 7.11.1838 saakka. Von Schantz ylennettiin kapteeniluutnantiksi ja komennettiin kuljetusalus Amerikan päällikkönä maailmanympäripurjehdukselle 6.5.1834. Purjehtiessaan Uudesta Seelannista Kamtšatkalle hän löysi merestä ryhmän pieniä korallisaaria, jotka nimettiin myöhemmin hänen mukaansa Schantzsaariksi.

Maailmanympäripurjehduksen jälkeen von Schantz ylennettiin 2. luokan kapteeniksi 30.7.1836 ja 1. luokan kapteeniksi 7.11.1838. Hänet komennettiin 1839 Yhdysvaltoihin valvomaan New Yorkissa höyryfregatti Kamtšatkan rakentamista, ja hän toi aluksen 1841 Kronstadtiin. Yhdysvalloissa oleskelunsa aikana von Schantz myös opiskeli höyrylaivateknologiaa, ja hänestä tuli alan erikoistuntija Venäjän laivastossa. Von Schantz toimi höyryfregatti Kamtšatkan ensimmäisenä päällikkönä 1842 - 1847 ja teki aluksella useita laivastovierailuja eri puolille Eurooppaa. Luovuttaessaan Kamtšatkan komennon 8.12.1847 von Schantz ylennettiin kontra-amiraaliksi.

Vuonna 1848 von Schantz määrättiin johtamaan suunnittelemiensa tykkiveneiden ja kuunarilavettien rakentamista Kronstadtissa. Hänet oli komennettu 1849 - 1851 Turun telakalle valvomaan suunnittelemansa höyryfregatti Rurikin rakentamista. Aluksen valmistuttua von Schantz vei sen Kronstadtiin kesällä 1853, jonka jälkeen hänet komennettiin ulkomaille tutustumaan potkurialuksiin.

Hieman ennen itämaisen sodan puhkeamista von Schantz johti keväällä 1854 40:n airoilla varustetun tykkiveneen rakentamista Porissa, Turussa ja Helsingissä. Sodan alettua 1854 amiraali von Schantz määrättiin palvelukseen Itämeren laivastoon, ja hän johti elokuun lopulla menestyksellisesti Turun puolustusta englantilaisen laivasto-osaston maihinnousuyritystä vastaan. Von Schantz määrättiin 23.5.1855 laivaston 1. divisioonan (Itämeren eskaaderi) eli höyrylaivaosaston komentajaksi ja hänet ylennettiin 11.9.1855 vara-amiraaliksi. Sodan jälkeen von Schantz jatkoi Itämeren eskaaderin komentajana aina vuoteen 1861. 2.4.1860 hänet nimitettiin Itämeren laivaston vanhimmaksi lippukomentajaksi ja seuraavana vuonna hänet komennettiin Englantiin tutustumaan muun muassa rannikkolinnakkeisiin. Von Schantz nimitettiin 16.2.1863 Venäjän amiraliteettineuvoston jäseneksi, missä tehtävässä hän nimellisesti pysyi kuolemaansa saakka. Amiraaliksi von Schantz ylennettiin 13.1.1866.

Paitsi merkittävä laivastokonstruktööri von Schantz oli myös lahjakas merisotatieteilijä. Hänen kirjoituksiaan ilmestyi sekä englannin, venäjän ja ruotsin kielellä merisodankäyntiä käsittelevissä julkaisuissa. Muistelmateoksissaan Mina första steg på sjömansbanan (1870) ja Mina första steg på örlogsmannabanan (1871) von Schantz kuvasi toimintaansa nuorena meriupseerina Viaporissa ja itämaisen sodan aikaisia olosuhteita Venäjän laivastossa.

Kunnia- ja ansiomerkit:sodan 1828 - 1829 pr. mm. 1830; VenVl 4 14.8.1830; VenSt 2 23.3.1842; PrPKR 3 18.7.1842; Preussin Friedrich Wilhelm IV:n nimikirj. brilj. sormus 23.7.1842; Nikolai I:n nimikirj. brilj. sormus 23.7.1842; Meckl.-Schw. suurherttuan Friedrich Franz II:n brilj. nuuskarasia 18.6.1843; TanskDR K 31.8.1844; Oldenburgin prinssin Nikolaus Friedrich Peterin kult. nuuskarasia 1845; Preussin prinssin brilj. sormus 1845; keisarinna Aleksandra Feodorovnan brilj. sormus 1845; Württembergin kruununprinssi Karlin brilj. sormus 1845; NapFrIR R I 1845; SardPMLR R 1845; VenVl 3 15.4.1846; VenY 4 25 v. palv. 8.12.1847; NorjPOR K 1 6.8.1849; VenSt 1 18.12.1854; VenA 1 kkr. 4.10.1858; VenVl 2 srk. 1.5.1864; VenVK 13.3.1868; VenAN 13.3.1871; VenAN brilj. 16.4.1876.

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot