Gripenberg, Oskar Ferdinand

jalkaväenkenraali
S 13.1.1838 Ikaalinen, K 7.1.1916 Pietari
Vanhemmat

aliluutnantti, kruununvouti Uddo Sten Casimir Gripenberg S 26.7.1810 Harjunpää, Ulvila, K 30.3.1863 Uskela ja Maria Wilhelmina Elisabeth Ladau S 1.8.1815 Turku, K 12.5.1854 Uusikirkko.

Puoliso(t) vanhempineen

1874: Hedvig Ida Angelique Lundh S 22.9.1857, K 1911 Pietari. PV everstiluutnantti Edvard Lundh.

Lapset

Hedvig Catharina Lovisa S 29.11.1875, K 7.3.1892 Pietari; Helena (Ella) Dagmar Camilla S 3.6.1877; Alexander S 28.5.1879 Poltava, Venäjä, K 9.2.1935 Sedjenane, Tunisia, kenraalimajuri; Katarina S 27.5.1894 Pietari, H. M. Keisarinnan hovineiti.

Ura

Oskar Ferdinand Gripenberg tuli nuoremmaksi aliupseeriksi Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonan reservipuolipataljoonan reservikomppaniaan 18.5.1854. Hänet ylennettiin porte-épée-vänrikiksi 3.11.1854 ja siirrettiin pataljoonan 3. komppaniaan 23.12.1854. Gripenberg taisteli itämaisessa sodassa 1854 - 1856. Hänet ylennettiin vänrikiksi 2. reservitarkk’ampujapataljoonaan 14.11.1855, mistä hänet siirrettiin 12. tarkk’ampujapataljoonaan 18.12.1856. Hänet ylennettiin aliluutnantiksi 17.5.1858 ja määrättiin 12. tarkk’ampujapataljoonan rahastonhoitajaksi 4.3.1859 saakka. Gripenberg ylennettiin luutnantiksi 27.4.1859 ja siirrettiin 19.1.1860 3. tarkk’ampujapataljoonaan, missä hän toimi pataljoonan rahastonhoitajana 23.9.1861 - 11.11.1863. Hän osallistui Puolan kapinan kukistamiseen 1863.

Gripenberg siirrettiin Henkivartioväen Moskovan rykmenttiin 1.1.1864 ja ylennettiin alikapteeniksi 9.3.1864. Hänet ylennettiin 24.4.1866 kapteeniksi Orenburgin tarkk’ampujapataljoonaan, mistä hän hieman myöhemmin sai siirron Turkestanin tarkk’ampujapataljoonaan. Gripenberg määrättiin 15.4.1867 5. Turkestanin linjapataljoonan komentajaksi ja ylennettiin majuriksi 19.7.1867. Hän toimi linjapataljoonan komentajana Turkestania vastaan käydyssä sodassa 1867 - 1868 ja kunnostautui muun muassa Ura Tuben linnoituksen valloituksessa 1867 sekä Dschusakin linnoituksen, Samarkandin kukkuloiden ja Uruschan linnoituksen valloituksissa 1868. Gripenberg ylennettiin 18.6.1868 everstiluutnantiksi ja määrättiin Katti-Kurganin linnoituksen päälliköksi sekä asetettiin 2. tarkk’ampujapataljoonan upseeriluetteloihin 15.12.1869. Hänet siirrettiin 12.3.1870 17. tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi ja ylennettiin everstiksi 15.2.1872.

Gripenberg määrättiin Henkivartioväen 2. tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi 31.3.1877 ja korotettiin H. M. Keisarin sivusadjutantiksi 11.5.1877. Hän sai 8.11.1877 siirron Henkivartioväen Moskovan rykmentin komentajaksi. Kahden viimeksi mainitun joukko-osaston komentajana hän osallistui Turkin sotaan 1877 - 1878 ja kunnostautui Gornyi Dubnjakin, Pravetzin ja Arabkonakin taisteluissa. Gripenberg ylennettiin kenraalimajuriksi H. M. Keisarin seurueessa 22.2.1878. Hän sai 13.1.1883 eron Henkivartioväen Moskovan rykmentin komentajan tehtävästä pysytettynä keisarin seurueessa ja asetettuna Henkivartioväen armeijakunnan upseeriluetteloihin, mistä 21.3.1883 hänet siirrettiin Henkivartioväen Moskovan rykmentin upseeriluetteloihin. Gripenberg määrättiin Henkivartioväen 1. jalkaväkidivisioonan 1. prikaatin komentajaksi 1.2.1888 ja Henkivartioväen tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi 23.9.1889 sekä ylennettiin kenraaliluutnantiksi 11.9.1890.

Gripenberg siirrettiin 19.4.1897 Henkivartioväen 1. jalkaväkidivisioonan komentajaksi. Hänet nimitettiin sodissa haavoittuneiden Aleksanterin komitean jäseneksi 24.5.1898, missä tehtävässä hän toimi 16.1.1906 saakka. Vuoden 1898 lopulla Gripenberg menetti divisioonankomentajuuden arvosteltuaan venäläisten väkivaltaisia toimenpiteitä Suomessa. Hänet määrättiin 6. armeijakunnan komentajaksi 16.5.1900, ylennettiin jalkaväenkenraaliksi 14.1.1901 ja siirrettiin Vilnan sotilaspiirin komentajan apulaiseksi 20.12.1901 sekä Vilnan sotilaspiirin alaisten joukkojen komentajaksi 23.11.1902. Gripenberg merkittiin 19.5.1903 Henkivartioväen 2. tarkk’ampujapataljoonan upseeriluetteloihin ja korotettiin 12.8.1904 H. M. Keisarin kenraaliadjutantiksi pysytettynä komentajan tehtävässään.

Venäjän ja Japanin sodan puhjettua Gripenberg määrättiin 24.9.1904 2. Mantšurian armeijan komentajaksi, mutta hänen suhteensa ylipäällikköön, jalkaväenkenraali A. N. Kuropatkiniin, oli alusta alkaen ristiriitainen. Tilanne kärjistyi Sandepun taistelussa 25.1. - 28.1.1905: Gripenbergin komentama armeija joutui tappiolle, koska Gripenberg ei ollut saanut ylipäälliköltä pyytämäänsä tukea ja kenraali Kuropatkin oli antanut vetäytymiskäskyn vastoin Gripenbergin tahtoa. Erottuaan 2. Mantšurian armeijan komentajan tehtävästä 29.1.1905 Gripenberg palasi Pietariin, ja hänet nimitettiin 30.4.1905 Venäjän valtiokonseljin jäseneksi sekä määrättiin 28.6.1905 myös jalkaväen ylitarkastajaksi. Gripenberg sai eron sotapalveluksesta 16.1.1906 pysytettynä H. M. Keisarin kenraaliadjutanttina ja valtiokonseljin jäsenenä.

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot