Vapaasti luettava artikkeli

Exner, Lahja (1939 - )

valtiopäiväedustaja, tekstilityöntekijä

Exner, Lahja (1939 - )
Helge Heinonen. Museovirasto.

Lahja Exner oli valovoimainen ammattiyhdistysnainen sekä ensimmäinen Ruotsin valtiopäiväedustajaksi valittu suomalaissyntyinen henkilö vuoden 1809 jälkeen ja ensimmäinen tehtävään valittu siirtolaisnainen. Hän edusti sosiaalidemokraattista puoluetta Ruotsin valtiopäivillä 1979 - 1994.

Lahja Exner, omaa sukua Kukkula, syntyi 1939 Lahdessa viisilapsiseen perheeseen. Hänen äitinsä Bertta oli kotiäiti ja isänsä Jalmari myyntiedustaja, joka vammautui vakavasti auto-onnettomuudessa Lahjan ollessa pikkutyttö. Lahja kävi kansakoulun ja keskikoulun Lahdessa.

Koska Lahden seudulta ei löytynyt työtä, 18 vuotta täyttänyt Lahja Kukkula lähti 1957 Ruotsiin onneaan kokeilemaan. Ruotsiin lähtöä hän on kuvannut seikkailuksi, eikä hän omien sanojensa mukaan kunnolla edes tiennyt, mitä odottaa. Ruotsiin lähteneiden suomalaisten motiiveja tutkittaessa on todettu, että suuri osa on nimennyt Ruotsiin lähtemisen syyksi Suomessa vallinneen surkean työllisyystilanteen lisäksi myös seikkailunhalun. Lahja Kukkulan muutto Ruotsiin on tyypillinen 1950-luvun lopun muuttotarina: Suomessa ei ollut töitä, mitä Ruotsissa sen sijaan oli yllin kyllin, ja joku sukulainen tai tuttavakin oli jo asettunut Ruotsiin. Lahja Kukkulallakin oli Ruotsissa serkku, joka oli jo pidemmän aikaa houkutellut häntä liittymään seuraan.

Vuonna 1954 solmitun yhteispohjoismaisen työmarkkinasopimuksen ja siihen liittyneen passi- ja viisumivapauden seurauksena Suomesta Ruotsiin muutolle ei ollut enää byrokraattisia esteitä. Kun ruotsalaisyhtiöiden rekrytoijatkin kiersivät Suomessa värväämässä työväkeä, kymmenettuhannet suomalaiset suuntasivat matkansa Ruotsiin. Suurin osa lähtijöistä oli nuoria naimattomia naisia ja miehiä.

Vaikka Lahja Kukkulalla ei ollut Suomesta työkokemusta, se ei ollut esteenä työn löytymiselle. Hän sai heti paikan suomalaisen työnvälitystoimiston avulla ja sijoittui - kuten kaksi kolmasosaa Ruotsiin muuttaneista suomalaisista - teollisuuden palvelukseen. Tässä ensimmäisessä työpaikassaan Algotsin ompelimossa Boråsissa hän työskentelikin aluksi teollisena ompelijana ja sitten tekstiilityöntekijänä vuosikymmenten ajan, vuoteen 1979 saakka. Ruotsalaisiin verrattuna suomalaiset ja muut siirtolaiset olivat yliedustettuina raskaan teollisuuden ammateissa sekä muissa vähän koulutusta vaativissa tehtävissä. Tämä epäsuhta alkoi tasoittua 1980-luvulla, kun maahanmuutto alkoi hiipua ja Ruotsin yhteiskunnallinen rakenne hitaasti muuttua teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi.

Teollisen ompelijan työ oli yksitoikkoista ja kiivastahtista: esimerkiksi yhden työvuoron aikana tehtävänä saattoi olla etutaskujen ompeleminen yli tuhanteen housupariin. Algotsin tehtaalla Lahja Kukkula tapasi 1957 tulevan aviopuolisonsa, unkarilaisen Lajos Exnerin, joka työskenteli tehtaassa koneasentajana. Pariskunta avioitui jo seuraavana vuonna huolimatta siitä, ettei heillä ollut yhteistä kieltä: aviomies puhui ainoastaan unkaria ja vaimo pääasiassa vain suomea. Lahja Exner oli kuitenkin kielellisesti lahjakas: hän oppi unkarin kielen puolessa vuodessa.

Nuoren lapsiperheen elämä oli raskasta. Lajos ja Lahja Exner olivat molemmat vuorotyössä tehtaassa ja järjestivät lastenhoidon siten, että tekivät vuorotellen yö- ja päivävuoroja. Kun perheen talous oli erityisen tiukoilla, Lahja Exner teki monen muun suomalaisnaisen tavoin tehdastyön ja lasten hoitamisen lisäksi siivoustöitä.

Kun perheen pojat varttuivat ja arki hieman helpottui, Lahja Exner liittyi ammattiyhdistystoimintaan. Eläkkeelle jäätyään hän on kertonut, että perheen suhteettoman raskas arki, tasapainoilu fyysisesti raskaan tehdastyön ja pienten lasten hoitamisen kanssa sekä jatkuva taloudellisessa ahdingossa eläminen herättivät kiinnostuksen ammattiliikettä kohtaan. Valppaan ja sosiaalisen luonteensa ansiosta kielitaitoinen Lahja Exner valittiinkin työpaikkansa työntekijöiden ja -johdon väliseksi yhteyshenkilöksi. Hänen tehtäviinsä kuului työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen sekä johtohenkilöiden ja työntekijöiden välisten erimielisyyksien pehmittäminen. Näistä tehtävistä hän eteni nopeasti työpaikkansa koulutusorganisaattoriksi ja lopulta osastonsa puheenjohtajaksi. Pian hän edusti niin suurta siirtolaisten joukkoa, että hänet houkuteltiin mukaan paikallispolitiikkaan.

Ruotsin valtiopäivät myönsi 1975 Ruotsissa vähintään kolme vuotta asuneille ulkomaiden kansalaisille äänioikeuden. Samalla heille tarjoutui mahdollisuus asettua ehdolle maakäräjä- ja kunnallisvaaleissa. Lahja Exner suostui vuoden 1979 valtiopäivillä Ruotsin sosialidemokraattisen työväenpuolueen (Sveriges socialdemokratiska arbetareparti, SAP) edustajaehdokkaaksi Älvsborgin eteläisessä vaalipiirissä ja tuli valituksi. Hän oli ensimmäinen Ruotsin valtiopäiville valittu siirtolaisnainen.

Valtiopäiväedustajana Lahja Exner osallistui aktiivisesti puolueensa yleispoliittiseen työskentelyyn, mutta koska hänet oli valittu tehtävään erityisesti siirtolaisten asioihin perehtyneenä naisena, hänelle delegoitiin varsinkin siirtolaisuuteen liittyviä asioita. Merkittävimmät alan luottamustehtäviä olivat Siirtolaisuuspoliittisen komitean puheenjohtajuus sekä Maahanmuuttoviraston hallituksen jäsenyys.

Ruotsalaiset puolueet kiinnostuivat maassa asuvista siirtolaisista vasta äänioikeusuudistuksen jälkeen. Tätä ennen ainoastaan SAP oli ammattiyhdistysten välityksellä ollut yhteydessä siirtolaisiin. Ruotsissa ammattiyhdistysliike oli työväenliikkeen alkuvaiheista lähtien ankkuroitunut tukevasti sosiaalidemokraattiseen puolueeseen, ja ammattiliittoon liittyessään siirtolaisetkin liitettiin puolueen jäseniksi. Koska Ruotsin käytäntö poikkesi suomalaisesta, moni suomalaissiirtolainen ei ammattiliittoon liittyessään edes tiennyt liittyneensä samalla sosiaalidemokraattiseen puolueeseen. 1970-luvulla tehdyssä tutkimuksessa, jossa tiedusteltiin suomalaissiirtolaisten puoluekantoja, SAP:n todettiin kuitenkin saaneen ehdottomasti eniten kannatusta: jopa 76 prosenttia vastanneista katsoi puolueen ajavan parhaiten heidän asiaansa.

Valtiopäiväedustajan tehtävien lisäksi Lahja Exner jatkoi työtään ammattiyhdistysliikkeessä ja Boråsin kunnallispolitiikassa. Hän osallistui Pohjoismaiden neuvoston kokouksiin ja tuli valituksi SAP:n hallitukseenkin. Hän kuului myös Työmarkkinahallituksen (AMS) ja Valtion Siirtolaisviraston (SIV) johtokuntiin. Lahja Exner jäi eläkkeelle valtiopäiväedustajan tehtävästä 1994.

Lahja Exnerin uran kuriositeettina voi pitää, että hän esiintyi 1978 tekstiilityöntekijän roolissa lyhytelokuvassa Maskinmakten.

Lahja Kukkula vsta 1958 Exner S 15.2.1939 Lahti. V Bertta (Kukkula) ja myyntiedustaja Jalmari Kukkula. P 1958 - koneasentaja Lajos Exner K 1997, PV Anna Exner ja veturinkuljettaja Lajos Exner. Lapset: Jan S 1959; Harri S 1960; Jörgen S 1968.

URA. Kansa- ja oppikoulu Lahdessa.

Algotsin tehtaalla Boråsissa teollinen ompelija 1957 - 1958, tekstiilityöntekijä 1959 - 1979 ja samalla työnohjaaja 1964 - 1969.

Sosiaalidemokraattisen puolueen valtiopäiväedustaja Ruotsin valtiopäivillä 1979 - 1994.

Jäsenyydet: Työmarkkinahallituksen (AMS) johtokunta 1981 - 1994; Valtion Siirtolaisviraston (SIV) johtokunta.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Matti J. Korhosen tekemään puhelinhaastatteluun perustuvat kirjalliset muistiinpanot. Huhtikuu 2009.

J. Korkiasaari, K. Tarkiainen, Suomalaiset Ruotsissa : Suomalaisen Siirtolaisuuden Historia 3. 2000; J. Lainio, Finnarnas historia i Sverige III. 1996. Ruotsin valtiopäivien www-sivut: http://www.riksdagen.se/sv/ledamoter-partier/Hitta-ledamot/Ledamoter/Exner-Lahja-0406670261803/.

Kirjoittaja(t): Lotta Weckström

Julkaistu 15.1.2010

Artikkelitekstin pituus: 6511 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot