Toikka, Oiva (1931 - )

lasimuotoilija, professori

Toikka, Oiva (1931 - )
Petri Kaipiainen 1981. Uuden Suomen kuva-arkisto.

Oiva Toikka on yksi tunnetuimmista suomalaisista lasimuotoilijoista. Hän työskenteli Nuutajärven lasitehtaan muotoilijana 1963 - 1996. Hänen tunnetuimpia töitään ovat lasilinnut.

Suomalaisen lasimuotoilun loistokausi oli 1950-luvulla. Loistokauden jälkeen uransa aloittaneista muotoilijoista kuuluisin on Oiva Toikka, joka lähes 60-vuotiaaksi saakka sai kunnian olla "suomalaisen lasimuotoilun nuori lupaus". Lupaukset ovat myös täyttyneet niin sarjatuotannon kuin lasitaiteenkin osalta.

Suomen lasiteollisuuden nousut ja laskut ovat heijastuneet eri tavoin Toikan uraan. 1960-luvun koristeellisuus ja monimuotoisuus on luonut suuren yleisön kuvan Toikan muotoilusta. 1960-luvulla lasiteollisuus menestyi taloudellisesti kohtalaisen hyvin. Nuutajärven lasitehtaan katteesta Toikan puristelasinen Kastehelmi-sarja (1964) ja kiinnipuhallettu Flora-sarja (1966) edustivat yli 50 prosenttia. Energiakriisin aiheuttamien taloudellisesti vaikeiden aikojen menestys oli puolestaan Pioni-sarja (1975). Ensimmäiset Linnut syntyivät yksityisnäyttelyyn 1980. Samoihin aikoihin Nuutajärven lasitehtaan suupuhallettu tuotanto alkoi entistä selvemmin painottua taidelasiin. Linnuista tuli suosittuja lahjaesineitä ja keräilykohteita, ja Toikka on kaikkiaan antanut muodon yli 100 linnulle. Useimmat niistä ovat lajituntomerkeiltään tarkkoja, mutta mukana on myös värikkäitä fantasialintuja.

Vuodesta 1988 Nuutajärven ja Iittalan lasitehdas ovat kuuluneet samaan yhtiöön, vuodesta 2004 Iittala Group -konserniin. Tuotemerkkinä käytetään Nuutajärvellä tehdyissäkin tuotteissa Iittalaa. Käsityömäistä taidelasia valmistetaan vain Nuutajärvellä. Uniikit näyttelyesineet eivät riitä työllistämään tehtaan työntekijöitä. Siksi ei ole liioiteltua sanoa, että Oiva Toikan Linnut ovat pitäneet yli 200 vuotta vanhan tehtaan toiminnassa.

Toikan uralle on mahtunut muutakin kuin lasia. Hän valmistui Taideteollisen korkeakoulun keramiikkaosastolta 1956. Keraamikon ura vaikutti perin epävarmalta, ja siksi hän opiskeli myös kuvaamataidonopettajaksi. (->) Tapio Wirkkala toimi 1951 - 1954 Taideteollisen oppilaitoksen taiteellisena johtajana. Toikan mukaan Wirkkala oli erinomainen ja antoisa opettaja. Myös (->) Kaj Franck oli Toikan opettaja, mutta Nuutajärvellä ennen kaikkea esimies ja kollega. Niin täysin kuin Toikan muotoilu poikkeaa Wirkkalasta ja Franckista, on molempien vaikutus selvä. Jo opiskeluaikanaan hän harjoittelijana suunnitteli muutamia uniikkiesineitä Nuutajärvellä. Nämä esineet näyttivät jo suuntaa siihen, millaisiksi Toikan uniikit 1960-luvulta alkaen muodostuivat. Keramiikkaakin Toikka on tehnyt, 1950-luvulla Arabialle, myöhemmin ruotsalaiselle Rörstrandille. Lisäksi on syntynyt kangas Marimekolle ja lavastuksia niin teatteriin kuin oopperaankin.

Toikka on myös opettanut tulevia lasimuotoilijoita ja -taiteilijoita. Hänet valittiin 1990 ruotsalaisen Konstfackin lasi- ja keramiikkaosaston professoriksi. Tultuaan valituksi taiteilijaprofessoriksi Suomessa hän keskeytti määräaikaisen professuurinsa Ruotsissa voidakseen ainakin ajoittain opettaa myös suomalaisia opiskelijoita. Yhteydet Ruotsiin ovat kuitenkin säilyneet kiinteinä. Toikka sai professorin arvonimen jo 1989.

Oiva Toikan uniikit taideteokset ovat 1990-luvun aikana tulleet yhä suuremmiksi ja yksilöllisemmiksi. Kokonaisuuksiksi hän on liittänyt satunnaisia, jopa rikkinäisiä lasiesineitä. Toisaalta monet teokset ovat harkiten suunnitelluista ja taiteilijan itsensä työstämistä osista koottuja. Vakavaan ja hienostuneeseen 1950-luvun muotoiluun verrattuna Toikan taide-esineitä on pidetty humoristisina ja hauskoina. Toikan työskentelyä, niin teollista muotoilua kuin lasitaidettakin, leimaa kuitenkin syvällinen ajattelu, tarkoituksenmukaisuus ja vastuuntunto.

Oiva Kalervo Toikka S 29.5.1931 Viipurin maalaiskunta. V maanviljelijä Juhana Toikka ja emäntä Ida Maria Savolainen. P 1957 - taiteilija Maire Inkeri Iissalo, PV kuvaamataidonopettaja Arvo Lahja Iissalo ja kansakoulunopettaja Ester Maria Tikkanen. Lapset: Jussi S 1957; Ville S 1958; Tuomas S 1969.

URA. Ylioppilas; keraamikko 1956, kuvaamataidonopettaja 1960 Taideteollisesta oppilaitoksesta.

Oy Arabia Ab:n suunnittelija 1956 - 1959; Taideteollisen oppilaitoksen tuntiopettaja 1959 - 1961; Helsingin normaalilyseon kuvaamataidonopettaja 1960 - 1961; Sodankylän keskikoulun ja lukion kuvaamataidonopettaja 1961 - 1963; Nuutajärven Lasin muotoilija 1963 - 1996; Kostfackin professori Tukholmassa 1990 - 1993; taiteilijaprofessori 1993 - 1998; Hackman Designorin taiteellinen neuvonantaja 1993 - 1998.

Suomen Kansallisteatterin freelancelavastaja/puvustaja 1977 - , Suomen Kansallisoopperan 1981 - .

Kunnianosoitukset: Pro Finlandia 1980. Professorin arvo 1989. Lunning Prize 1970; valtion taideteollisuuspalkinto 1975; Kaj Franck muotoilupalkinto 1992; Suomi-palkinto 2000; Prins Eugen -mitali 2001.

TEOKSET. Kokoelmat: The Corning Museum of Glass, Corning, New York; Helsingin kaupungin taidemuseo; Hokkaido Museum of Modern Art, Sapporo, Japani; Kunstsamlungen der Veste Coburg, Coburg, Saksa; Museum für Kunsthandwerk, Frankfurt am Mein, Saksa; Museum für Kunst und Gewerbe, Hampuri; Museum of Modern Art, New York; Nationalmuseum, Tukholma; Nuutajärven lasimuseo, Nuutajärvi; Sara Hildénin taidemuseo, Tampere; Suomen lasimuseo, Riihimäki; Taideteollisuusmuseo, Helsinki; Victoria & Albert Museum, Lontoo.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Nuutajärvi : 200 vuotta suomalaista lasia. 1993; Oiva Toikka : lasia. 1988; Oiva Toikka : lasia Nuutajärveltä. 1995; Visioita : moderni suomalainen muotoilu. 1999: T. Poutasuo, Moderni lasi : taiteilijatarinoita.

Kirjoittaja(t): Kaisa Koivisto

Julkaistu 23.3.2007

Artikkelitekstin pituus: 3720 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot