Jermen, Anna Lisa (1770 - 1799)

kankaan- ja sukankutoja

Anna Lisa Jermen oli merimiehen puoliso, joka lisäansioita hankkiakseen turvautui monien kaltaistensa naisten tavoin käsityötuotantoon. Hänen perukirjansa vuodelta 1799 osoittaa hänen olleen alansa suuryrittäjä.

Merimies Wilhelm Sparfvenin puoliso Anna Lisa Jermen kuoli 11.3.1799 Turussa keuhkotautiin 28 vuoden ikäisenä. Kolme viikkoa myöhemmin laadittuun perukirjaan merkittiin vaatteiden, korujen, huonekalujen ja taloustavaroiden lisäksi huomattavat määrät pellavakankaita, lankoja ja sukkia: 500 kyynärää aivinaista, 108 paria villa- ja puuvillasukkia, 5 paria villalapasia, 3 villamyssyä, 23 tykkimyssyä ja 15 ommeltua myssypitsiä. Peruissa oli myös 2 kyynärää karttuunikangasta, neularasia, ompeluneuloja, ompelulankaa, 3 ompelusormusta, kolmet sakset, naula tärkkiä, 14 luotia indigoa, puoli naulaa kurkumaa ja nauhoja - siis myssyjen ompeluun, karttuunien värjäykseen ja pitsien tärkkäykseen tarvittavaa välineistöä. Perukirja kertoo monitaitoisesta nuoresta naisesta, joka osasi kehrätä lankaa, kutoa kangasta, neuloa sukkia ja käsineitä sekä valmistaa rahvaannaisten ja pienporvariston suosimia tykkimyssyjä.

Nähtävästi Anna Lisa Jermen oppi niin kehruun, kankaankudonnan, ompelun kuin sukankudonnankin salat kotonaan Naantalissa. Hänen isänsä oli porvari Johan Jermen, ja lankojen käsittely ja kankaan kutominen olivat osa porvaristyttöjen kasvatusta. Sukankudonta oli niin ikään pienelle Naantalille merkittävä elinkeino ja taito, joka opetettiin jokaiselle kynnelle kykenevälle. Nähtävästi Anna Lisa Jermen sai kiittää syntyperäänsä siitäkin, että hän hallitsi tykkimyssyjen teon; tavallinen kansannainen ei kyennyt ompelemaan päähineitä tai myssypitsejä.

Monilapsisen naantalilaisen porvarisperheen taloudellinen turvallisuus järkkyi, kun Johan Jermen kuoli joulun alla 1787. Naimaikäiset tyttäret naitettiin mahdollisimman nopeasti, esikoinen Caisa Stina 1788 ja Anna Lisa elokuussa 1791. Anna Lisa Jermen oli tällöin 21-vuotias nuori morsian ja sulhanen jo iäkkäämpi, 39-vuotias turkulainen merimies Henrik Ambolin. Myös ainoa eloonjäänyt poika Fredrik Jermen turvasi asemansa avioliitolla. Hän seurasi sisartaan Turkuun lokakuussa 1791 ja nai itseään 19 vuotta vanhemman kirvesmiehen lesken Walborg Pireniuksen.

Anna Lisa Jermenin ensimmäisestä liitosta ei tullut pitkäikäistä. Henrik Ambolin kuoli kesäkuussa 1796 keuhkotautiin, ja leski joutui huolehtimaan yksin 1793 syntyneestä Anna Catharinasta ja vajaan vuoden ikäisestä Maria Christinasta. Anna Lisa Jermenin toinenkin aviopuoliso oli merimies, kuopiolainen Wilhelm Sparfven. Uusi liitto solmittiin säädyllisen leskenajan kuluttua umpeen heinäkuussa 1797.

Anna Lisa Jermenin aviomiesten työ ei tarjonnut vaimolle edes välillisesti ansaitsemismahdollisuuksia. Koska palkattomalla kotitaloustyöllä oli tuotannollista merkitystä vain porvarisperheissä, Anna Lisa joutui hankkimaan osansa perheen elannosta muulla tavoin. Kotona oleville maksettiin merillä olevan miehen palkka korkeintaan vain joka toinen kuukausi, joten toinen puoli vuodesta oli elettävä vaimon esimerkiksi kudonnasta hankkimilla tuloilla. Perukirjassa luetellut kankaat, sukat ja myssyt osoittavat, että Anna Lisa Jermen turvautui monien kaltaistensa naisten tavoin käsityötuotantoon. Koska Jermenin taloudessa ei ollut edes piikaa, tavarat olivat nähtävästi vaimon valmistamia.

Toinen, kenties Anna Lisa Jermenin omaa työpanosta täydentävä mahdollisuus oli kustannettu käsityö, jolloin hän olisi vain hankkinut raaka-aineet ja myynyt valmiit tuotteet. Tämä vaihtoehto on mahdollinen, koska omaisuusluettelo paljastaa Anna Lisa Jermenin alansa suuryrittäjäksi. Hänen omistamansa pellavakankaat vaativat pelkästään kutojalta kolmen neljän kuukauden mittaisen työn, kehruusta puhumattakaan. Sukkien määrä kertoo niin ikään pitkähköstä työrupeamasta. Oman markkinoinnin puolesta puhuu se, että kankaat on kirjattu perukirjaan erihintaisina ja erimittaisina numeroituina pakkoina. Sukatkin eritellään erihintaisina ja -laatuisina numeroituina nippuina.

Kangas- ja sukkavarastojen suuruus kertoo myös tietystä vakavaraisuudesta. Anna Lisa Jermen pystyi itse rahoittamaan koko tuotantoprosessin, hankkimaan raaka-aineet, kehräämään tai kehruuttamaan langat, kutomaan tai kudotuttamaan kankaat ja sukat sekä myymään valmiit tuotteet. Turussa vietettyjen vuosien aikana hänen perheensä vaurastui niin paljon, että pariskunta kykeni ostamaan kaupunkikiinteistön. Myös ulospäin näkyvä kulutus oli Anna Lisa Jermenin yhteiskuntaluokkaan nähden komeaa. Hänen sormiaan koristivat kultasormukset, kaulassaan hän kantoi kultaristiä ja korvissaan kultariipuksia. Hänen kengissään oli hopeasoljet, ja vaatekaapissa oli silkistä ja karttuunista ommeltuja asuja. Pukineiden kunto ja materiaali kertovat, että suurin osa niistä oli vasta avioliiton aikana hankittuja. Viime kädessä Anna Lisa Jermenin perukirja siis kertoo taloudellista onnistumisesta.

Anna Lisa Jermen lähteissä myös Järmén S 27.3.1770 Naantali, K 11.3.1799 Turku. V porvari Johan Jermen ja Stina Matsintytär. P1 1791 - merimies Henrik Ambolin S 1752, K 1796; P2 1797 - merimies Wilhelm Sparfven. Lapset: Anna Catharina S 1793; Maria Christina S 1795.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. K. Vainio-Korhonen, Käsin tehty - miehelle ammatti, naiselle ansioiden lähde : käsityötuotannon rakenteet ja strategiat esiteollisessa Turussa Ruotsin ajan lopulla. 1998.

Kirjoittaja(t): Kirsi Vainio-Korhonen

Julkaistu 13.10.2004

Artikkelitekstin pituus: 4859 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot