Ehrnrooth, Casimir (1931 - )

Kymmene Oy:n pääjohtaja, vuorineuvos

Ehrnrooth, Casimir (1931 - )
Ilpo Lukus 1986. Uuden Suomen kuva-arkisto.

Casimir Ehrnrooth toimi pääosan työuraansa sukunsa hallitsemissa yrityksissä. 1980- ja 1990-luvulla hän oli laajemminkin Suomen teollisuuden keskeisimpiä hahmoja, joka vaikutti suuriin yritysjärjestelyihin ja maan talouspolitiikkaan sekä 1990-luvulla myös Nokia-yhtiön huimaan nousuun.

Sekä isänsä, Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtajan (->) Göran Ehrnroothin että äitinsä Louise von Julinin puolelta Casimir Ehrnrooth liittyi Suomen keskeisiin teollisuussukuihin, joiden jäsenet olivat vaikuttaneet laajemminkin maan asioihin. Juristiksi valmistuttuaan ja pari vuotta asianajajana toimittuaan Casimir Ehrnrooth ryhtyikin suvun hallitsemien yritysten johtotehtäviin 1958 öljy-yhtiö Petkossa, josta tuli sittemmin Suomen BP ja 1962 Kaukas-yhtiössä.

Kaukas oli keskisuuri puunjalostusyritys Lappeenrannan lähellä. Helsinkiläiselle, suomenruotsalaiselle aatelispojalle asettuminen patruunantaloon tehtaan äärellä oli suuri muutos, mitä Ehrnrooth on myöhemmin kuvannut merkittäväksi. Hän oppi tuntemaan tavallisia suomalaisia ja tulemaan heidän kanssaan toimeen. 1990-luvun lamassa "Casse" esitti lama-aikana radikaaleja näkemyksiä, jotka myötäilivät vasemmisto-opposition elvytysteesejä. Hän oli myös osallistumis- ja voitonjakojärjestelmien kannattaja 1980-luvulla.

Ehrnrooth onnistui valitsemaan Kaukaalle oikeat investointisuunnat, ja yritys menestyi paremmin kuin monet muut puunjalostajat. Hän näki kuitenkin, että kehitys vei kohti keskittymistä, vaikka se merkitsi suvun omistajanvallan heikentymistä. Kaukas liittyi 1986 perinteikkääseen Kymi-yhtiöön, joka oli onnistunut fuusiokumppaniaan huonommin investointiratkaisuissaan. Vaikka Ehrnrooth tuli pienemmästä yhtiöstä, hänestä tuli uuden konsernin pääjohtaja, joka vaihtoi luottamustaan nauttivat miehet myös lähimmiksi alaisikseen.

Pian fuusion jälkeen sähköteollinen Strömberg irrotettiin Kymmene-konsernista, johon se oli liitetty pitkän kehityksen tuloksena, ja myytiin Asea Brown Boverille. Myös muusta metalliteollisuudesta luovuttiin, ja Kymmene keskittyi puunjalostukseen. Konserniin liitettiin 1988 Schauman-yhtiö. Pääosa Suomen Yhdyspankin leiriin kuuluneesta yksityisestä metsäteollisuudesta oli siten Kymmene-konsernissa.

Jo Kaukaata johtaessaan Ehrnrooth oli noussut Suomen puunjalostajien ylimpiin luottamustehtäviin. Teollisuuden Keskusliiton (TKL) puheenjohtajaksi hän tuli Nokian (->) Kari Kairamon jälkeen 1988 hyvin keskeisessä vaiheessa. Suomi alkoi nyt etsiä uutta paikkaa Euroopan integraatiossa TKL:n osallistuessa vahvasti prosessiin. Toisaalta Suomen vienti alkoi yskiä, ja koko kansantalous ajautui 1990 - 1991 jyrkkään laskuun. Ehrnrooth ajoi tällöin vahvasti devalvaatiota. Kun maan hallitus kuitenkin kytki kesäkuussa 1991 markan kurssin Euroopan unionin laskentayksikköön ecuun, Ehrnrooth erosi protestiksi näyttävästi TKL:n puheenjohtajan tehtävästä.

Markka devalvoitiin marraskuussa 1991. Samoihin aikoihin Ehrnrooth siirtyi Kymmenen operatiivisesta johdosta konsernin hallituksen puheenjohtajaksi. Hän oli korostanut tuotantostrategiassaan etenkin sellupitoisia aikakauslehti- ja hienopapereita, joiden myynti sujui laman oloissa kuitenkin huonosti. Kun maailman metsäteollisuudessa alkoi muutoinkin nousta keskittymisaaltoja, Ehrnrooth aloitti 1993 Pohjolan toimitusjohtajan (->) Yrjö Niskasen kanssa keskustelut Kymmenen ja muutama vuosi aiemmin muodostetun Repola Oy:n fuusiosta. Näin olisi ylitetty perinteinen finanssileirien raja.

Yhdistymisen ehdoista oli kuitenkin kiistaa, ja tulokseen päästiin vasta 1996 eli sen jälkeen, kun Kansallis-Osake-Pankki ja Suomen Yhdyspankki olivat fuusioituneet Meritaksi. Kymmenen ja Repolan puunjalostuksesta muodostettiin maailman suurimpiin alan yrityksiin kuuluva UPM-Kymmene, kun taas Repolan metalliteollisuus lohkaistiin Rauma-yhtiöön.

UPM-Kymmenen vahvin osapuoli oli Repolaan liitetty Yhtyneet Paperitehtaat. Tämä vaikutti siihen, että uusi pääjohtaja (->) Juha Niemelä tuli Valkeakoskelta, kun taas Ehrnrooth valittiin aluksi konsernin hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hän oli kuitenkin päässyt hyvään yhteistyöhön "sinivalkoisen" leirin johtomiesten (->) Tauno Matomäen (Repola) ja Yrjö Niskasen (Pohjola) kanssa. "Kolme bassoa" muodostivatkin UPM-Kymmenen hallituksen työvaliokunnan, jolla oli oma toimistonsa. Kolmikkoa alettiin pitää kuitenkin liian vahvana ja sen erityisasema lopetettiin pian.

Suomen Yhdyspankin hallituksen jäsenenä Ehrnrooth oli käynnistämässä myös Meritan eli myöhemmän Nordean edeltäjän syntyyn johtaneita järjestelyjä, vaikkei osallistunutkaan ratkaisevimpiin neuvotteluihin. Ennen muuta hän oli avainasemassa Nokia-yhtiön saneerauksessa 1990-luvulla, mikä nosti konsernin Suomen ylivoimaisesti suurimmaksi ja kansainvälisestikin merkittäväksi yhtiöksi. Ehrnroothin tullessa Nokian hallituksen johtoon konsernissa oli vaikea kriisi, minkä laukaiseminen edellytti muun muassa ylimmän johdon vaihtamista. (->) Jorma Ollilan johtama Nokia keskittyi nyt rohkeasti matkapuhelimiin ja tietoliikennejärjestelmiin ja luopui kulutuselektroniikasta, vanhasta päätoimialasta kaapeliteollisuudesta ja kirjavasta monialaisuudesta. Onnistumiseen vaikutti paljon Ehrnroothin johtaman hallituksen tuki.

Casimir Ehrnrooth alkoi 1990-luvun lopulla luopua lukuisista luottamustehtävistään, joita hänellä oli myös ulkomailla muun muassa Wallenberg-ryhmän Incentive Ab:ssa 1991 - 1998. Julkista esiintymistä hän on aina hieman vierastanut, vaikkei voinut siltä tietenkään välttyä. Eläkevuosinaan Ehrnrooth on voinut omistautua muun muassa mieliharrastukselleen urheilukalastukselle. Hänen vanhin poikansa Henrik Ehrnrooth on myös ollut näkyvä yritysjohtaja Jaakko Pöyry -yhtiössä.

Göran Albert Casimir Ehrnrooth S 6.4.1931 Helsinki. V Pohjoismaiden Yhdyspankin pääjohtaja Göran Robert Ehrnrooth ja Louise von Julin. P1 1953 - 1964 Eva Kristina Katarina Reenpää, P1 V Otavan toimitusjohtaja, professori Heikki Reenpää ja Karin Sofia Natalia Sylvin; P2 1965 - Ann-Mari Horelli, P2 V toimitusjohtaja Ingmar Horelli ja Eva Fredrika Sourander. Lapset: Henrik S 1954, maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, diplomiekonomi, Jaakko Pöyry Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja; Johanna S 1958, taidemaalari; Georg S 1966; Carl-Gustaf S 1969.

URA. Ylioppilas, Nya svenska läroverket i Helsingfors 1948; opiskellut New Yorkin yliopistossa 1948 - 1949; lainopin kandidaatti 1955.

Asianajotoimisto Dittmar & Indreniuksen lakimies 1955 - 1957; Oy Petko Ab:n / Suomen BP:n toimitusjohtaja 1958 - 1962; Oy Kaukas Ab:n johtaja 1962 - 1967, toimitusjohtaja 1967 - 1985; Kymi-Strömberg vsta 1988 Kymmene Oy:n pääjohtaja 1986 - 1991.

Kymmene Oy:n hallituksen puheenjohtaja 1991 - 1996; UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 1996 - 1999; Incentive Ab:n (Ruotsi) hallitus 1991 - 1998; Oy Nokia Ab:n hallituksen puheenjohtaja 1992 - 1999.

Suomen Sahanomistajayhdistyksen puheenjohtaja 1975 - 1982; Suomen Metsäteollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja 1982 - 1987; Teollisuuden Keskusliiton puheenjohtaja 1988 - 1991; New Yorkin pörssin eurooppalaisen neuvoa-antavan komission jäsen 1989 - 1999; European Round Table of Industrialists, jäsen 1993 - 1997; useita luottamustehtäviä elinkeinoelämässä.

Ranskan kunniakonsuli 1977 - 1985.

Kunnianosoitukset: Suomen Leijonan suurr.; Suomen Valkoisen Ruusun K I; Espanjan Isabella Katolilaisen K; Romanian Tudor Vladimirescun R 4; Ruotsin Pohjantähden K. Vuorineuvos 1982. Tekniikan kunniatohtori Lappeenranta 1994.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. M. Pesonen, Teollisuuden Keskusliitto ja sen edeltäjät : 1921 - 1991. 1992; A.-P. Pietilä, Yrjö Niskanen : Sinivalkoinen vuorineuvos. 1997; J. Vesikansa, Kehitysmaasta elintaso-Suomeen. 1992; J. Vesikansa, Talouden vapauden puolesta : 75 vuotta Keskuskauppakamarin toimintaa. 1993; T. Vihola, Rahan ohjaaja : Yhdyspankki ja Merita 1950 - 2000. 2000.

Kirjoittaja(t): Jyrki Vesikansa

Julkaistu 6.6.2003 (päivitetty 16.9.2008)

Artikkelitekstin pituus: 5557 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot