• Etusivu
• Verkkojulkaisut
• Kirjat
• Biografiakeskus
• Linkit
• SKS

Vapaasti luettava artikkeli

Wrede, Karl August (1859 - 1943)

arkkitehti

1930. SLS/HLA.

K. A. Wreden arkkitehtuuri oli eklektistä ja sovinnaista, mutta myös suurpiirteistä ja selkeälinjaista. Se välitti suuria taideperinteitä, Italian renessanssia ja pohjoissaksalaista gotiikkaa keskieurooppalaisen oikeaoppisesti. Wrede oli uskonnollisten järjestöjen ja ylimpien yhteiskuntapiirien suosima suunnittelija.

Anjalan Wredebystä lähtöisin oleva vapaaherra Karl August Wrede opiskeli taidekaupunkina tunnetun Dresdenin kuninkaallisessa polyteknikumissa ja valmistui arkkitehdiksi 1882. Opiskelupaikan valinnalla lienee ollut yhteyttä siihen, että Wrede oli kiinnostunut oopperasta ja teatterista ja näyttäytyi mielellään esteetin ja taiteentuntijan roolissa. Hän liikkui taidepiireissä ja osallistui Suomen Taiteilijaseuran illanviettoihin. Hänen tuttavapiiriinsä kuuluivat kirjailija Karl August Tavaststjerna ja ruotsalainen runoilija Carl Snoilsky.

Wrede solmi avioliiton 1888 turkulaisen tupakkatehtailijan, kauppaneuvos Fredric von Rettigin tyttären kanssa ja kääntyi niin ikään mieleltään uskontoon, jota hän siitä lähtien harrasti yhtä vakaasti ja näkyvästi kuin aikaisemmin taiteita. Hän tuli tunnetuksi muun muassa lähetysharrastuksestaan.

Virkauransa K. A. Wrede teki yleisten rakennusten ylihallituksen ylimääräisenä arkkitehtina (1883 - 1887 ja uudelleen 1893 - 1918). Hän ei koskaan saanut parempaa vakinaista virkaa, mistä hän oli hyvin katkera. Virkamiehenä hän ei päässyt itsenäiseksi suunnittelijaksi. Suomen rakennustaiteen historiaan Wrede on jäänyt yksityisten tilaustehtäviensä ansiosta.

Wreden tunnetuimpia töitä on niin sanottu Vanha Kauppakuja eli Wreden pasaasi Helsingissä. Tämä Pohjois-Esplanadilta Aleksanterinkadulle ulottuva liikerakennus, jonka keskiosa muodostaa kauppakujan, edusti ensimmäisenä Suomessa eurooppalaisiin metropoleihin 1800-luvulla juurtunutta rakennustyyppiä. Samalla se oli Wreden oma suurisuuntainen liikeyritys. Osakkaana projektissa oli rakennusmestari J. H. Helenius, myöhemmin rahoittajaksi tuli kauppaneuvos Julius Tallberg. Turun kaupunginkirjaston suunnittelun Wrede sai kilpailun ansiosta. Rakennus oli Fredric von Rettigin lahja kaupungille. Tuskin on ihmettelemistä siinä, että vävy, joka muutenkin toimi hänen arkkitehtinaan, osasi kilpailijoista parhaiten myötäillä lahjoittajan mielikuvia.

Ylhäisissä uskonnollisissa piireissä K. A. Wredellä oli sija sekä arkkitehtina että uskonveljenä. Paul Sinebrychoff nuorempi, joka niin ikään oli opiskellut arkkitehtuuria Dresdenissä, hänen veljensä Nikolas Sinebrychoff sekä Tampereen Finlaysonin tehtaanjohtajan Wilhelm von Nottbeckin poika Peter von Nottbeck tilasivat Wredeltä rakennussuunnitelmia, joista mainittakoon Hämeen museona nykyään toimiva Nottbeckin palatsi Tampereella (1897). Wrede piirsi myös Helsinkiin useita kirkollisten yhteisöjen toimitiloja sekä Eläintarhan alueelle Diakonissalaitoksen sisarkodin, kirkon ja talousrakennuksen.

Karl August Wrede af Elimä S 18.9.1859 Anjala, K 25.5.1943 Helsinki. V kihlakunnantuomari, vapaaherra Henrik August Wrede ja Anna Wilhelmina Baeckman. P 1888 - Gertrud Maria von Rettig S 1868, K 1943, PV tehtailija, konsuli Fredric von Rettig ja Marie Sofie von Horn. Lapset: Rabbe Henrik S 1889, K 1955, tilanomistaja; Märta Sofia S 1870, K 1949, P hammaslääkäri Axel Sigurd Salingre; Ebba Maria S 1893, K 1906; Brita Anna S 1894, K 1973, kirjailija, P komentajakapteeni, vapaaherra Fabian Ernst Henrik Wrede.

URA. Ylioppilas 1877. Kuninkaallinen Saksin polyteknikum Dresdenissä 1878 - 1882.

Yleisten rakennusten ylihallitus, ylimääräinen arkkitehti 1883 - 1887, 1893 - 1918.

Kunnianosoitukset: P. Stanislauksen R 3.

TUOTANTO. Puistoravintola. 1884, Hamina; Korkeavuorenkatu 30. 1885, Helsinki; Hietalahdenranta 11. 1886, Helsinki; Pohjois-Esplanadi 35 ja Aleksanterinkatu 46, ns. Wreden pasaasi. 1888 - 1890, Helsinki; Toivolan kartanon päärakennus. 1891, Anjala; Tavastilan kartanon päärakennus. 1893, Kymi; Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen rukoushuone. 1894, Helsinki; Helsingin diakonissalaitoksen kirkko, sisarkoti ja talousrakennus. 1896, Helsinki; Keisarinkatu 10. 1896, Viipuri; Neitsytniemen päärakennus. 1896, Ruokolahti; Nottbeckin palatsi (nykyään Hämeen museo). 1897, Tampere; Aladinin hautakappeli. 1898, Hamina; Suomen Lähetysseuran rukoushuone ja toimitalo, Tähtitorninkatu. 1899, 1905, Helsinki. Karjaan ja Säkkijärven pappilat. 1900; Turun kaupunginkirjasto. 1902; Kaupunkilähetyksen rukoushuone Betania. 1903, Helsinki. Useita huviloita, muun muassa: Rettigin Marjaniemi. 1887, Ruissalo, Turku; Sinebrychoffin huvila. 1887, Karhusaari, Espoo; oma huvila Karlstorp. 1897, Anjala.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Ansioluettelot, Valtion kiinteistöhallinto, Rakennushallituksen arkisto.

H. Gulin, Karl August Wrede : Ungdomsvärld och livsgärning. 1948; H. Gulin, Taiteilijasta Mestarin palvelukseen : Karl August Wreden elämä. 1948; S. Peltola, S. Vainio, K. A. Wrede ja 100-vuotias pasaasi // Memoria 1. 1988; K. A. Wrede, Kymin rannoilla : kolme kertomusta Wrede-suvun uskonnollis-isänmaallisista vaiheista. 1934.

Kirjoittaja(t): Eeva Maija Viljo

Julkaistu 30.7.2007

Artikkelitekstin pituus: 2815 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

• Lyhenteiden selitykset
• Tekijänoikeudet ja viittaaminen
• Lähetä artikkelista palautetta

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI