• Etusivu
• Verkkojulkaisut
• Kirjat
• Biografiakeskus
• Linkit
• SKS

Vapaasti luettava artikkeli

Boije, Nils (noin 1490 - 1568)

Suomen käskynhaltija

Nuoresta lähtien Kustaa Vaasan lähipiiriin kuulunut Nils Boije kunnostautui niin sotilaallisissa kuin hallinnollisissa tehtävissä. Kuninkaan toimeksiannosta hän huolehti muun muassa Helsingin kaupungin perustamistoimista 1550. Nils Boijen monipuolinen ura muun muassa ratsumestarina, kihlakunnantuomarina ja Ruotsin armeijan ylipäällikkönä huipentui nimitykseen Suomen käskynhaltijaksi.

Nils Boije af Gennäs kuuluu keskiajalta periytyvään suomalaiseen kanta-aatelissukuun. Hänen elämänsä varhaisista vaiheista ei ole säilynyt tietoa, mutta vuodesta 1527 hänet mainitaan kuningas Kustaa Vaasan hovimiesten luettelossa. Nuorelle suomalaiselle aatelismiehelle oli käyttöä monenlaisissa, muun muassa rehumarskin eli kuninkaan henkivartioston päällikön tehtävissä. Vuonna 1537 Nils Boijen tiedetään lähetetyn yhdessä valtaneuvos Arvid Trollen kanssa Suomeen toimeenpanemaan aateliston asetarkastusta sekä tutkimaan läänityksiä ja järjestämään itärajan puolustusta odotettavissa olevaa venäläisten hyökkäystä silmällä pitäen.

Kun Kustaa Vaasan ajan vaarallisin liikehdintä, Dacke-kapina puhkesi Taalainmaalla 1542, Nils Boije oli kuninkaan joukoissa sotaeverstinä ja osallistui tehokkaasti kapinan kukistamiseen. Tämän jälkeen hänen tehtäviensä pääpaino siirtyy valtakunnan itäiseen puoliskoon. Hänen tehtäväkseen annettiin Helsingin kaupungin perustamistoimista huolehtiminen 1550, jolloin uusi kaupunki alkoi muodostua Vantaa-joen suulle. Ruotsin ja Venäjän välisen sodan syttymisen jälkeen Boije määrättiin 1555 Pähkinälinnaa piirittävien joukkojen ylimmäksi ratsumestariksi ja myöhemmin koko suomalaisen ratsuväen päälliköksi. Kunnostautumalla sotatoimissa hän vahvisti kuninkaan luottamuksen ja suosion.

Ilmeisesti juuri nauttimansa luottamuksen takia Nils Boije sai kuninkaalta käskyn ryhtyä nuoren Suomen herttuan Juhanan (kuninkaana Juhana III) palvelukseen; hän joutui tekemään tälle erityisen uskollisuudenvalankin. Kun Juhanan toimet Kustaa Vaasan kuoltua alkoivat uhata valtakunnan yhtenäisyyttä, Nils Boije kuitenkin vaihtoi puolta ja siirtyi Eerik XIV:n palvelukseen. Kun kuningas lähetti sotajoukon valloittamaan Turun linnan ja vangitsemaan herttuan, Boije osallistui linnan valtaukseen. Kertoman mukaan hän esti Talin herraa Anders Nilsinpoika Sabelfanaa surmaamasta herttuaa. Kuninkaan suosionosoituksena Boije sai 1563 tuomarin viran ja kihlakunnakseen koko Raaseporin läänin, jossa hän oli aikaisemmin hoitanut erilaisia tehtäviä. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin Viipurin linnaan käskynhaltijaksi.

Kun sota Tanskaa vastaan puhkesi 1565, Nils Boije määrättiin ruotsalaisten joukkojen ylipäälliköksi. Hänen johdollaan ruotsalaiset onnistuivat valtaamaan vahvasti varustetun Varbergin linnan, missä yhteydessä tanskalaisten palveluksessa ollut Pontus De la Gardie joutui ruotsalaisten vangiksi. Kun Bohusin linnan valtausyritys kuitenkin 1566 epäonnistui, Eerik XIV erotti Nils Boijen ylipäällikkyydestä tavanomaisen epäluuloisena kaikkia alamaisiaan kohtaan.

Kuninkaan suosiota Nils Boije ei lopullisesti menettänyt. Hän sai 1568 nimityksen ensin Etelä-Suomen laamanniksi ja vielä Suomen käskynhaltijaksi. Sairauteensa vedoten hän pyysi kuitenkin eroa käskynhaltijan tehtävästä jo kuukauden kuluttua ja kuoli syksyllä 1568.

Ajan tavan mukaan Nils Boije oli saanut suorittamistaan tehtävistä palkkiokseen suuria läänityksiä Suomessa ja, samoin ajan tavan mukaan, hän oli pyrkinyt kasvattamaan omaisuuttaan myös laittomin keinoin. Hänellä oli kahdeksan kartanoa, tunnetuimpina Pohjan Gennäs, Lohjan Laakspohja ja Perniön Teijo.

Nils Boije af Gennäs S noin 1490, K 1568. V Anders Karlinpoika ja Brita Rötkerintytär. P noin 1538 - Brita Christerintytär Horn K noin 1580, PV Krister Klaunpoika Horn ja Ingeborg Siggentytär Sparre. Lapset: Göran S 1540, K 1617, valtaneuvos; Karl; Karin K 1619, P Axel Jönsinpoika Kurck; Mårten K 1596, ratsumestari; Anders K 1618, käskynhaltija; Märta, K 1623; Ingeborg K 1580, P1 käskynhaltija Hans Larsinpoika Björnran till Isnäs, P2 Gödik Gustafinpoika Fincke; Brita, P Erik Skredder; Kristoffer, elossa 1569; Erik, K Venäjällä; Klaus, K Venäjällä; Hans, K nuorena.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. I. Andersson, Eerik XIV. 1954.

Kirjoittaja(t): Veli-Matti Syrjö

Julkaistu 2.9.1998

Artikkelitekstin pituus: 3466 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

• Lyhenteiden selitykset
• Tekijänoikeudet ja viittaaminen
• Lähetä artikkelista palautetta

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI