Vapaasti luettava artikkeli

Schalin, Bengt (1889 - 1982)

puutarha-arkkitehti, Helsingin kaupunginpuutarhuri

Schalin, Bengt (1889 - 1982)
Museovirasto.

Bengt Schalin johti Helsingin kaupunginpuutarhurina tarmokkaasti, asiantuntevasti ja taiteellisesti varmalla otteella pääkaupungin sotien aikana vaurioituneiden puistojen kunnostusta ja uusien viheralueiden suunnittelua. ”Schalinin aika” muodostui eräänlaiseksi kultakaudeksi Helsingin puistohistoriassa. Koristekasvien tuntijana ja kasvattajana Schalin oli vertaansa vailla.

Puutarhuriksi ryhtyminen oli harvinainen ammatinvalinta vuosisadan alun ylioppilaalle ja vanhan sivistyssuvun vesalle - Bengt Schalinin sukuun kuului muun muassa isosetä, kirjailija Zachris Topelius. Schalin lähti kuitenkin epäröimättä harjoittelijaksi Turun puisto-osastolle. Oltuaan sen jälkeen toimessa Helsingin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa hän lähti ulkomaille ja työskenteli nimekkäissä puutarha-alan liikkeissä muun muassa Lyypekissä ja Quedlinburgissa. Schalin opiskeli 1910 - 1912 Köstritzin korkeammassa puutarhaoppilaitoksessa Thüringenissä Suomen senaatin myöntämän stipendin turvin.

Työskenneltyään vielä jonkun aikaa Saksassa ja Belgiassa Schalin palasi kotimaahan, jossa hän sai pian vastuunalaisia tehtäviä, kuten Raahen kirkkopuiston ja Pietarsaaren koulupuutarhan suunnittelun. Pietarin suuressa kansainvälisessä puutarhanäyttelyssä 1914 hän sai sekä ensimmäisen palkinnon että kultamitalin puutarhasuunnitelmistaan. Pari vuotta myöhemmin hän perusti oman toimiston Helsinkiin, ja toimeksiannot seurasivat sen jälkeen nopeasti toisiaan.

Vuonna 1922 Schalin osti itselleen tilan Kirkkonummelta voidakseen omistautua myös koristekasvien koeviljelylle. Hänellä oli siellä pian Suomen laajin valikoima erilaisia perennakasveja, ja samanaikaisesti hän erikoistui koristepensaiden viljelyyn. Hänen monivuotiseen kokeilutoimintaansa perustunut teos Koristepensaista kauneimmat (1938) on edelleen alan perusteellisin julkaisu Suomessa. Schalin esitteli lukuisissa lehtiartikkeleissa Suomen olojen kannalta arvokkaiksi toteamiaan kasveja. Omaleimaiset kasvivalinnat olivat myös tunnusomaisia hänen suunnittelemilleen viheralueille.

Schalinin laaja tuotanto käsitti kaupunkipuistoja, kartanoiden, huviloiden ja maalaistalojen puutarhoja, sairaaloiden, koulujen ja tehdasalueiden ympäristöjä sekä hautausmaita. Hänen varhaiskautensa suunnitelmat edustivat hyvin puhdasta muotopuutarhatyyliä; myöhemmin hän siirtyi vapaamuotoisempaan sommitteluun. Schalin osallistui moniin puutarhanäyttelyihin palkintotuomarina ja näytteillepanijana sekä näyttelyarkkitehtina. Hänen piirustustensa mukaan toteutettiin esimerkiksi Suomen osasto Kööpenhaminassa 1937 pidetyssä suuressa pohjoismaisessa puutarhakatselmuksessa. Tämä kaikki vaati häneltä väsymätöntä uurastusta, eikä hän syyttä antanut tilalleen humoristista nimeä Villa Rastlösa (levoton).

Toisen maailmansodan syttyminen merkitsi Bengt Schalinille vaikean elämänvaiheen alkamista. Sekä puistojen suunnittelu että koristekasvien myynti tyrehtyivät, ja monet hänen arvokkaista kasviharvinaisuuksistaan menehtyivät. Sodan päätyttyä Rastlösa jäi Porkkalan vuokra-alueelle. Sen mukana Schalin menetti melkein kaikki jalostamansa kasvit ja juuri ennen sotaa valmistuneen koti- ja toimistotalonsa. Monien huolien painama mies sairastui vaikeasti vatsahaavaan, ja hänen henkensä saatiin pelastetuksi vain täpärästi. Schalinin työ Helsingin kaupunginpuutarhurina oli myös vaikeaa sodanjälkeisenä aikana. Puistoja oli sodan aikana otettu hyötyviljelykäyttöön, ja niistä oli kaadettu puita ilmatorjunnan tehostamiseksi. Pommitukset, talven 1939 - 1940 ankarat pakkaset sekä pitkäaikainen työvoimapula olivat myös aiheuttaneet niille suuria vahinkoja.

Helsingissä pidettiin 1949 suuri Pohjoismainen puutarhanäyttely, jonka suunnittelukilpailun Schalin oli voittanut. Poikkeuksellisen onnistunut näyttely antoi tulevaisuudenuskoa tuhansille taloudellisesti ja poliittisesti synkän kauden koettelemille ihmisille. Kolme vuotta myöhemmin järjestettyjä Helsingin olympialaisia varten Schalin saattoi pääkaupungin puistot kansainvälisen tarkastelun kestävään kuntoon melkein olemattomilla määrärahoilla. Taloudellisen tilanteen vähitellen kohentuessa Schalin suunnitteli Helsinkiin uusia puistoja ja muita viheralueita. Hän oli saavuttanut suunnittelijana ja kasvien tuntijana tuolloin sellaisen varmuuden, ettei hänen enää tarvinnut turvautua mittaamiseen tai piirtämiseen. Hän hahmotteli puistot mielessään, antoi tuoda haluamansa kasvit paikalle ja osoitti kuuluisaksi tulleella kepillään, mihin ne tuli istuttaa.

Bengt Schalin sai 1956 Villa Rastlösan uudelleen haltuunsa ja istutti sinne alppiruusut, jotka hän oli saanut kuljetetuksi turvaan ennen Porkkalan luovutusta. Niiden avulla hän aloitti uusien talvenkestävien lajikkeiden risteytyskokeilut. Hän jatkoi myös puistojen ja puutarhojen suunnittelua melkein 90 vuoden ikään saakka. Hänen viimeisiä töitään olivat eräät Karjaalle suunnitellut yksityiset ja julkiset viheralueet. Schalinin suunnittelemia puistoja alettiin 1900-luvun lopulla inventoida ja restauroida ja hänen kasvivalintojaan tutkia.

Bengt Michael Schalin S 7.1.1889 Uusikaarlepyy, K 9.11.1982 Espoo. V teologian kandidaatti, seminaarinjohtaja Zacharias Schalin ja Alma Helena Montin. P 1931 - kansakoulunopettaja Helga Hanna-Maria Kronström S 1903, PV kansakoulun johtaja Adolf Kronström ja Johanna (Hanna) Sofia Holmström. Lapset: Helga Benita S 1932; Christer Olof S 1936.

URA. Ylioppilas Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta 1907; päästötutkinto (priimus) ja kunniapalkinto, Höhere Gärtnerlehranstalt und Gartentechnikum. 1912 Köstritz (Saksa).

Oma suunnittelutoimisto Helsingissä 1916 - 1922, Kirkkonummen Jorvaksessa 1922 - 1944; puutarhasuunnittelun ja puutarhataiteen opettaja Teknillisessä korkeakoulussa ja muissa alan oppilaitoksissa; Helsingin kaupunginpuutarhuri 1946 - 1957. Valtion rakennustaiteen asiantuntijalautakunnan jäsen. Palkintoja lukuisissa suunnittelukilpailuissa sekä ulko- ja kotimaisissa puutarhanäyttelyissä puisto-, hautausmaa- ja näyttelysuunnitelmista sekä puutarhakasveista.

Kunnianosoitukset: Suomen Puutarha-arkkitehdit ry:n, Nylands Svenska Trädgårdssällskapin ja Puutarhaliiton kunniajäsen.

TUOTANTO. Artikkelibibliografioita: Bibliographia botanica Fenniae 1901 - 1950. 1973; T.-M. Merivuori, Puutarha- ja maisema-arkkitehtuuri Suomessa 1 - 2. 1984, 1987.

Koristepensaista kauneimmat. 1938, 2. painos 1953;

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Piirrosarkisto, Museoviraston rakennushistorian osasto.

J. Elfving, Suomalaista puutarhataidetta. 1929; T.-M. Merivuori, Puutarha- ja maisema-arkkitehtuuri Suomessa 1 - 2. 1984, 1987.

BENGT M. SCHALININ MUKAAN NIMETTY: Syysleimu Bengt Schalin 1931 (H. Wasastjerna); pensasruusu Bengt M. Schalin 1956 (Kordes, Saksa). Bengt Schalinin tie, Kirkkonummi.

Kirjoittaja(t): Eeva Ruoff

Julkaistu 12.1.2001

Artikkelitekstin pituus: 4833 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot