Smirnoff, Alexandra (1838 - 1913)

hedelmänviljelyn uranuurtaja

Smirnoff, Alexandra (1838 - 1913)
Museovirasto.

Alexandra Smirnoff on ainoa pomologi, joka on saavuttanut merkittäviä tuloksia kahden eri maan eli Suomen ja Ruotsin hedelmätutkimuksen alalla. Hän on toistaiseksi myös ainoa nainen Euroopan merkittävimpien pomologien joukossa. Laajempien teostensa lisäksi hän julkaisi toistasataa hedelmänviljelyä ja puutarhakasveja koskevaa artikkelia alan lehdistössä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä perusti suomenkielisen puutarhalehden, Kaswitarhan.

Alexandra Smirnoffin lapsuudenkoti oli alun perin kohtalaisen varakas. Hänen harras toiveensa ylioppilastutkinnon suorittamisesta ja jatko-opinnoista jäi toteutumatta, kun perheen kauppa- ja asuintalo tuhoutui Vaasan palossa 1852. Äiti kuoli vähän myöhemmin, ja isäkin sairasteli eikä jaksanut pitää perhettään enää yllä. Perheen tuttavat järjestivät sen vuoksi lahjakkaalle ja puutarhanhoidosta kiinnostuneelle tytölle mahdollisuuden päästä kreivitär Helena Steven-Steinheilin kasvatiksi Viipurin maalaiskunnassa sijainneeseen Saarelan kartanoon. Myöhemmin hän sai siellä eräänlaisen seuraneidin aseman vanhenevan kreivittären tukena.

Kreivitär oli luonut Saarelan ympärille arvokkaan puiston ja hedelmätarhan ja halusi kouluttaa Smirnoffista työnsä jatkajan niiden hoitajana. Kreivittären kuoltua Alexandra Smirnoff lähti 1873 harjoittelijaksi Sävstaholmin kartanoon Södermanlandiin, koska siellä sijaitsi tärkeä hedelmänviljelyn koeasema. Hänen laajat tietonsa ja kykynsä herättivät pian Ruotsin pomologian perustajan, tohtori Olof Enerothin huomion, ja sairaalloisuutensa vuoksi tämä antoi mielellään Smirnoffin toimitettavaksi monia tärkeitä tehtäviä.

Kun Alexandra Smirnoff palasi Suomeen, Saarelan maita oli alettu myydä ja hedelmätarhojen hoito laiminlyöty. Sen vuoksi hän päätti ryhtyä tekemään tutkimuksia muissa suomalaisissa puutarhoissa ja vertailla eri hedelmä- ja marjalajikkeita niiden menestymisen, satoisuuden, taudinkestävyyden ja muiden ominaisuuksien perusteella. Hänen ensimmäinen, 1882 ilmestynyt julkaisunsa oli vertaileva tutkimus 40 mansikkalajikkeesta, joita oli viljelty Espoon kartanon puutarhassa.

"Suomalaisella kestävyydellä ja naisen kärsivällisyydellä voitte varmaan paljon toimittaa maanne hyväksi", oli Olof Eneroth sanonut hänelle jäähyväisiksi. Kului kuitenkin melkein parikymmentä vuotta, ennen kuin Smirnoff katsoi olevansa valmis laajempien tutkimustulosten julkaisemiseen. Hänen pyrkimyksensä saada matkastipendejä tai antaa kansakouluissa ilmaista opetusta hedelmänviljelyksestä eivät kuitenkaan saavuttaneet viranomaisissa vastakaikua. Hedelmänviljelyksen mahdollisuuksiin ei yksinkertaisesti uskottu Suomessa ennen kuin Smirnoff sai teoksensa julkisuuteen.

Alexandra Smirnoffin Suomen pomologiaa koskeva pääteos Handbok i finsk pomologi eli Suomen pomologian käsikirja julkaistiin valtion kustannuksella suomeksi ja ruotsiksi 1894. Se jäi hänen laajimmaksi Suomea koskevaksi julkaisukseen, sillä häntä pyydettiin laatimaan uusi laitos Enerothin aikoinaan julkaisemasta teoksesta Handbok i svensk pomologi. Smirnoff paneutui täysin Ruotsin asioihin ja laajensi ja korjasi Enerothin kirjaa niin, että siitä tuli uudessa muodossaan viisiosainen, satoja lajikekuvauksia sisältävä suurteos. Hän sisällytti siihen myös Suomea koskevia tietoja, mikä on maan pomologian kannalta kiintoisaa. Hän ei näet ennen kuolemaansa ehtinyt saattaa Suomea koskevia laajempia tutkimuksiaan painokuntoon.

Alexandra Smirnoff koki kansanopetus- ja naisasiatyön tärkeäksi, koska hän katsoi itse joutuneensa kärsimään koulutuksen puutteesta. Hän kirjoitti puutarha-alan oppaita sekä Martta-yhdistykselle että Kansanvalistusseuralle. Hän osallistui myös (->) Aleksandra Gripenbergin 1889 perustaman Koti ja yhteiskunta -lehden toimittamiseen. Hän kirjoitti siihen aluksi Kaswitarha-nimistä osastoa, josta kehittyi sittemmin erillinen puutarhalehti. Kansanvalistuksen merkeissä hän paneutui myös hedelmä- ja marjatarhojen istuttamiseen seminaarien ja kansakoulujen yhteyteen. Hän laati myös joitakin puutarhasuunnitelmia, mutta hänen toimintansa tätä puolta ei toistaiseksi ole tutkittu.

Suuren asiantuntemuksensa ja laajan julkaisutoimintansa ansiosta Alexandra Smirnoffista tuli vähitellen yleisesti tunnettu henkilö koko maassa, ja esimerkiksi (->) Zachris Topelius tuki hänen työtään. Hän oli useiden koti- ja ulkomaisten puutarhaseurojen kunniajäsen, ja hänelle myönnettiin Venäjän valtion hopeamitali teoksesta Suomen pomologian käsikirja ja Valtion kirjailijapalkinto teoksesta Kukkaistarhan hoito (1910). Myös valtio antoi hänelle sittemmin tunnustusta myöntämällä hänelle ilmaisia rautatiematkoja ja eläkkeen. Taloudellinen tuki olikin hänelle erittäin tarpeellinen, sillä hän oli aina joutunut elämään erittäin vaatimattomasti, uransa alkuvuosina melkein puutteessa. Omaa kotiakaan hänellä ei koskaan ollut, vaan hän asui "bolagistina" eräässä Helsingin Kaivopuiston huvilassa.

Alexandra Smirnoffin veli Georg Smirnoff (1840 - 1896) oli Helsingin yliopiston iho- ja sukupuolitautiopin professori 1894 - 1896.

Alexandra Smirnoff S 6.5.1838 Vaasa, K 25.9.1913 Helsinki. V kauppias Mikael Smirnoff ja Klara Johanna Lindeqvist.

URA. Puutarha-alan opintoja Helena Steven-Steinheilin ja Olof Enerothin johdolla. Toimi yksityisenä hedelmänviljelyn neuvojana ja hedelmätieteen tutkijana. Kaswitarha-lehden perustaja ja toimittaja 1898 - 1911. Palkintotuomari lukuisissa puutarhanäyttelyissä.

Kunnianosoitukset: Useiden koti- ja ulkomaisten puutarhaseurojen kunniajäsen. Norges Havetidenden ja Yhdysvaltain Department of Agriculturen kirjeenvaihtajajäsen. Venäjän valtion hopeamitali teoksesta Suomen pomologian käsikirja 1894. Valtion kirjailijapalkkio teoksesta Kukkaistarhan hoito 1910.

TUOTANTO. Bibliografia puutarhatalouden alaan liittyvistä julkaisuista teoksessa: T. Saelan, Finlands botaniska litteratur till och med år 1900. 1916. Handbok i finsk pomologi 1894; Suomen pomologian käsikirja 1894; Kukkaistarhan hoito 1910.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Alexandra Smirnoffin yksityisarkisto, Nyberg-suvun kokoelma, Svenska Litteratursällskapet i Finland, Helsinki.

G. L.-d., Alexandra Smirnoff // Puutarha 6/1903; K. B., Alexandra Smirnoff // Puutarha 16/1913; O. Gripenberg, Finlands första pomolog Alexandra Smirnoff // Trädgårdsnytt 23 - 24/1973.

Kirjoittaja(t): Eeva Ruoff

Julkaistu 23.3.2007

Artikkelitekstin pituus: 4802 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot