• Etusivu
• Verkkojulkaisut
• Kirjat
• Biografiakeskus
• Linkit
• SKS

Vapaasti luettava artikkeli

Taucher, Gunnar (1886 - 1941)

Helsingin kaupunginarkkitehti

Uuden Suomen kuva-arkisto.

Kaupunginarkkitehdeista tuli 1920-luvulla tärkeä uusi ammattikunta. He vaikuttivat ratkaisevasti siihen, minkä näköistä kaupunkia nuoressa tasavallassa rakennettiin, kun kehitettiin kunnallishallintoa, koululaitosta ja sosiaalitointa sekä aloitettiin sosiaalinen asuntotuotanto. Gunnar Taucher oli Helsingin kaupunginarkkitehti vuodesta 1923 kuolemaansa asti. Hänen johdollaan suunnitellut Helsingin työväenopisto sekä lukuisat kansakoulut ja asuintalot kuuluvat pohjoismaisen klassismin merkkiteoksiin.

Gunnar Taucher opiskeli arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistossa, joka hänen valmistumisvuotenaan 1908 muutettiin Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi. Jo opiskeluaikanaan hän osallistui menestyksekkäästi ainakin yhteen arkkitehtuurikilpailuun yhdessä kurssitoverinsa Gösta Cajanuksen kanssa. 1910-luvun alussa Taucher ja Cajanus suunnittelivat yhdessä seitsemän huvilaa Kulosaaren huvilakaupunkiin. Tilaajien erilaiset tarpeet ja nuorten arkkitehtien kokeilunhalu tuottivat moni-ilmeistä arkkitehtuuria.

Syksyllä 1911 Helsingfors Magasins Ab järjesti Katajanokalle rakennettavan jättiläisvaraston julkisivujen suunnittelukilpailun. 142-metrinen julkisivu oli maan pisimpiä. Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa ensimmäinen palkinto annettiin Rafael Blomstedtille, Gunnar Taucherille ja Gösta Cajanukselle. Heiltä ei kuitenkaan tilattu työtä, vaan se annettiin uuden kilpailun jälkeen 1912 Lars Sonckille. Taucher kimpaantui kirjoittamaan ankaran kritiikin vanhemman polven kollegaa ja kilpailun järjestäjiä vastaan, ja "nuori kolmikko" leimautui epäkollegiaalisiksi kapinallisiksi.

Helsingin kaupungintalon suunnittelukilpailussa Taucher, Cajanus ja Blomstedt saivat 1913 kolmannen palkinnon. Sijoitus 23 osallistujan joukossa oli huomattava, koska ensimmäistä palkintoa ei jaettu ja toisen sai Armas Lindgren. Palkintolautakuntaan kuului kaksi keskeistä ruotsalaista vaikuttajaa, Isac Gustav Clason ja Carl Westman. Kaupungintalolle ajateltu paikka Senaatintorin ja Kauppatorin välillä oli vaativa. Kilpailuehdotusten historiallisten lainojen ja viittausten kirjavuus kertoo ajan tyylikäsitysten pluralismista. Taucher, Cajanus ja Blomstedt esittivät Kauppatorin puolelle ratkaisua, joka korkeine torneineen muistutti Kööpenhaminan 1905 valmistunutta raatihuonetta. Hanke hautautui maailmantalouden heikkenemiseen ja maailmansotaan. C. L. Engelin suunnittelema vanha seurahuone pelastui, ja 1932 se vihittiin kaupungintaloksi kaupunginarkkitehti Taucherin suunnittelemien kevyiden muutostöiden valmistuttua.

Vaikka Taucherin ikäpolvi vastusti ärhäkästi vanhemman polven kansallista romantiikkaa, se ei hakenut nopeaa irtiottoa perinteestä. Taucherin kirjoitukset ja suunnitelmat kertovat, miten hän etsi 1910-luvulla uutta ajanmukaista tyyliä, joka olisi samalla tavalla luonnollinen ja yksinkertainen kuin vanha kansanarkkitehtuuri. Nouseva klassismi sai etsinnässä vahvistuvan aseman.

Helsingin kaupunginvaltuusto nimitti Gunnar Taucherin kaupunginarkkitehdiksi lokakuussa 1923. Valintaan vaikutti se, että Taucher lupasi kokonaan luopua toiminnastaan yksityisarkkitehtina. Tämä oli silloin poikkeuksellinen uhraus. Taucher tiesi mihin ryhtyi, koska hän oli jo vuodesta 1913 toiminut kaupungin rakennusvalvojana.

Helsingin asuntopula oli ankara, ja kunnallinen asuntotuotanto oli tuskin lapsenkengissä. Sosiaaliviranomaiset kiistelivät siitä, kenelle vastuu asuntotuotannosta kuului. Ensimmäinen Taucherin suunnittelema kunnallinen työväenasuintalo oli samalla ensimmäinen, jonka kaupunki rakensi kivestä. Aikaisemmat tukitoimet olivat koskeneet puutaloja. Keuhkotautisille perheille Loviisankadulle rakennettu kolmikerroksinen kivitalo muistutti perushahmoltaan 1600-luvun kartanoita tai 1800-luvun alun kasarmeja. Vaikutelma voimistui, kun koko kolmen rakennuksen suunnitelma toteutui 1931.

Kunnallinen työväenasuintaloryhmä Mäkelänkatu 37 - 43:ssa valmistui 1926. Kolmiosaisessa, 160 metrin pituisessa rakennuksessa oli 87 huoneen ja keittiön asuntoa sekä neljä myymälää. Asuntotyyppi oli parannus vallitsevaan hellahuonekäytäntöön, ja talon linnamainen ulkonäkö antoi asumiselle lisäarvoa. Ulkoarkkitehtuurissa näkyy saksalaisen Heinrich Tessenowin vaikutus, kapean rungon asuntojen sommittelussa ruotsalaisten mitoitusohjeet. Mäkelänkadun yhtenäinen katukuva täydentyi, kun kolme Taucherin johdolla suunniteltua nelikerroksista puolikunnallista asuintaloa valmistui 1930 seuraavalle 200 metrin pituiselle tontille.

Työväenopisto valmistui Helsinginkadulle 1927. Sen suunnittelussa Taucheria avusti nuori Pauli Blomstedt, joka oli ollut mukana jo Mäkelänkadun ensimmäisen asuintalon suunnittelussa. Yhdessä koulurakennusten kanssa työväenopisto toi kansansivistyksen kaupunkikuvan kohokohdaksi. Käpylän kansakoulu (1928), Vallilan ruotsinkielinen kansakoulu (1932) ja Aleksis Kiven kansakoulu (1934) ovat edelleen alueittensa merkkirakennuksia.

Alppilan uusi vesilinna (suunnitelma 1937), Katajanokan uusi makasiinirakennus (1937) ja sähkölaitoksen talo Kampintorilla (1938) ovat kaikki verhotut tummaksi poltetulla tiilellä. Niiden jäntevä arkkitehtuuri ei julista mitään tyylisuuntaa, ja harmonisista suhteista nauttii vain rauhallinen tarkkailija. Alvar Aallon toimiston suunnittelema laajennus täydensi sähkölaitoksen taloa hienotunteisesti.

Taucherin toimistossa olivat eri vaiheissa myös Sipoossa sijaitsevan Nikkilän mielisairaalan suunnittelutehtävät. Gunnar Taucherin päätyö alueella on 1926 valmistunut säterikattoinen, nelikerroksinen sairaspaviljonki.

Jarl Gunnar Taucher S 2.5.1886 Vaasa, K 15.3.1941 Helsinki. V kihlakunnan tuomari Isidor Eskil Henrik Taucher ja Lydia Charlotta Mathilda Wolff. P 1913 - 1922 (ero) Ella Gertrud Björk S 1889, PV Alexander Richard Woldemar Björk ja Olga Emilia Segercrantz. Lapset: Per Henrik S 1915, K 2006 kauppaneuvos; Ulla Margaretha (Ahlström) S 1916.

URA. Arkkitehti Teknillisestä korkeakoulusta 1908. Opintomatkoja useisiin Euroopan maihin.

Arkkitehti yhteistyössä Gösta Cajanuksen ja Rafael Blomstedtin kanssa 1907 - 1913; oma toimisto, Helsingin rakennustarkastaja 1913 - 1924; Helsingin kaupunginarkkitehti 1924 - .

Pilapiirroksia, Fyren 1905.

Johtanut kaupunginarkkitehtina noin 30 kunnallisen uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen Helsingissä.

Useiden arkkitehtuurikilpailujen palkintotuomari. Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) johtokunnan jäsen useita vuosia, varapuheenjohtaja 1921 - 1925, puheenjohtaja 1926.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. P. Angeletti, Mäkelänkatu 1924 : una casa di Gunnar Taucher a Helsinki // Bollettino della biblioteca : Facoltà di architettura dell'Università degli studi di Roma 31. 1983; A. Mäkinen, Kioski, kipari, kiska, snagari : Helsingin kioskeja 1800- ja 1900-luvulla. 2003; R. Nikula, "Yksinkertaista, asiallista, tarkoituksenmukaista" : piirteitä Gunnar Taucherin arkkitehdintyöstä. 1976.

Kirjoittaja(t): Riitta Nikula

Julkaistu 9.10.2006

Artikkelitekstin pituus: 5287 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

• Lyhenteiden selitykset
• Tekijänoikeudet ja viittaaminen
• Lähetä artikkelista palautetta

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI