Frasa, Alina (1834 - 1899)

tanssija

Frasa, Alina (1834 - 1899)
C. A. Hårdh. Museovirasto.

Alina Frasa oli Suomen ensimmäisiä ballerinoja. Hän nousi kiertävän teatteriseurueen ihaillusta lapsitähdestä arvostetuksi tanssinopettajaksi. Alina Frasan uraauurtava työ tanssin parissa kesti lähes viisikymmentä vuotta.

Nuoren Alina Frasan kotiutuminen Suomeen oli aikansa mediatapahtuma, josta kirjoitettiin paljon ja puhuttiin varmasti vielä enemmän. Hän saapui Riiasta Turkuun syyskuussa 1846 seurueen kanssa, jonka keskeiset henkilöt olivat genovalainen balettimestari Domenico Rossetti ja rouva Johanna (Jeanne) Frasa. Aikuisiin jäseniin kuuluivat myös Johannan poika, vahakabinetin haltija Frans Peter Frasa ja tytär Benedictan kanssa naimisissa oleva tanskalainen muusikko Christian Petter Breda. Mukana seurasi ainakin kuusi lasta, joiden sukunimi oli joko Anderlé tai Ferla. Ohjelmisto käsitti pääasiassa tanssinumeroita, jotka esitettiin Rossettin suunnittelemassa muodossa. Kyseessä oli eräänlainen lapsibaletti, jossa pienellä Alinalla oli jo pääosa. Baletin lisäksi toimeentuloa edesauttoi vahakabinetti.

Seurueen toiminnassa ei sinänsä ollut mitään erityisen poikkeuksellista, vastaavankaltaista viihdettä tarjottiin silloin tällöin. Huomiota herättäviä olivat oikeastaan vain 12-vuotiaan Alinan soolonumerot, jotka sopivat esitettäviksi myös teatterinäytäntöjen väliajalla. Tyttö oli viehättävä ja hänen tanssitaitonsa yllättävän hyvä. Kyseessä oli kiistatta seurueen päätähti, muiden kohtalona oli toimia lähinnä avustajina, statisteina. Turkulainen lehdistö suhtautui kuitenkin varauksellisesti siihen, että alaikäiset esiintyivät aikuisten osissa, joihin heillä ei katsottu olevan luontevia edellytyksiä.

Myös Helsingissä huomio kohdistui Alina Frasaan, ja häntä pidettiin pienenä Maria Taglionina. Hän sai yleisöltä ylenpalttisesti suosiota, ja vaarana oli, että suosio hemmottelisi hänet pilalle. Balettimestari Rossetti järjesti myös pääkaupunkilaisille tanssikurssit, jolloin hänen opetustaitonsa huomattiin. Opetustaidosta kertoivat myös Alina Frasan ohjelmanumerot, ja oletettavasti hän toimi balettimestarin tehokkaana apulaisena. Vierailu Helsinkiin onnistui päällisin puolin hyvin, ja vuodenvaihteessa 1846 - 1847 esiinnyttiin Viipurissa. Kevätpuolella seurue saapui Pietariin, joka oli luonnollisesti tärkeä kiintopiste.

Jossakin vaiheessa balettimestari Rossetti erosi Frasan perheestä ja jatkoi omaa uraansa tietymättömiin. Frasat puolestaan asettuivat Porvooseen, missä C. P. Breda sai kiinnityksen kapellimestariksi. Vahakabinettikin ankkuroitui joksikin aikaa kaupunkiin ja tanssikursseja järjestettiin. Muodollisesti Johanna Frasa vastasi opetuksesta, mutta käytännössä vastuu siirtyi asteittain Alina Frasalle. Huomattavaa on, että myös baletti sisältyi haluttaessa opetusohjelmistoon ja näin taidetanssi alkoi verkkaisesti hakea jalansijaa Suomesta. Jo vuoden 1847 kuluessa tanssikurssien ilmoittelussa ryhdyttiin käyttämään yksinomaan Alina Frasan nimeä. Hän onnistui esimerkillisesti ja sai oppilaat mukaansa vaativiinkin suorituksiin. Myös Breda tuli suosituksi kaupunkilaisten keskuudessa ja ansioitui todennäköisesti kurssien säestäjänä. Merkkitapauksena pidetään Porvoon teatteritalon vihkiäisiä joulukuussa 1847, jolloin Breda soittajineen vastasi musiikista ja Alina Frasa tanssi näyttämöllä.

Alina Frasa ei voinut tulla toimeen palvelemalla pelkästään porvoolaisia. Toukokuussa 1848 hän järjesti tanssikurssin Hämeenlinnassa ja kesäkuussa hän ryhtyi esiintymään Helsingissä Töölön ravintolassa. Tämä herätti huomiota, sillä nuoren tanssijattaren viehkeys näytti olevan ristiriidassa paljon iäkkäämmän, paatuneen ja usein oletettavasti juopuneen yleisön kanssa. Tilanne riipaisi Helsingfors Tidningarin maineikasta raportoijaa Leopoldia eli (->) Zachris Topeliusta. Viattoman tytön kyvyt oikeuttivat paljon parempaan ympäristöön, kenties myös loistavaan tulevaisuuteen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävää on lisäksi, että (->) Aleksis Kivikin seurasi liikuttuneena ravintolaesiintymisiä ja että Alinan huntutanssi sai sijansa runoilijan tuotannossa.

Alina Frasa matkusti 1849 Pietariin, missä hän sai jossain määrin asiantuntevaa lisäopetusta. Sieltä kantautui huhu, että tanssijattar oli menehtynyt koleraan. Niin hullusti asiat eivät sentään olleet, mutta kaikki varat olivat menneet. Tästä käynnistyivät yritykset turvata parempi tulevaisuus. Kampanja sai hellyyttävät muodot ja kummalliset mittasuhteet. (->) Anders Ramsay on muistelmissaan tehnyt tarinoista selkoa: Alina Frasa oli muka lapsena viety väkisin linnamaisesta ympäristöstä, ja Frasan perheessä hän oli saanut maistaa piiskaa ja nähdä nälkää. Tämän johdosta oli seurueen johtaja vangittu, mutta hän oli kieltäytynyt kertomasta mitään tytön taustasta edes kuolinvuoteellaan. Tutkimuksia johti kuvernööri (->) Johan Mauritz Nordenstam, ja vähitellen viranomaiset saivat selville, että tytön oikea nimi oli Helena Anderlé ja syntymäpaikka Reichenhall Baijerissa.

Todellisuus oli tarua paljon proosallisempi, kuten (->) J. V. Lehtonen Aleksis Kivi -elämäkerrassaan osoitti. Köyhä äiti oli vapaaehtoisesti luovuttanut tyttärensä Frasan perheelle, eli tapaus vastasi artistipiirien melko yleistä käytäntöä. Uutena järjestelynä saatiin virallinen hyväksyminen sille, että Alina Frasasta 1851 tuli leskirouva Maria Helena Tammelinin kasvattitytär. Suomen kansalaisuus myönnettiin tammikuussa 1852. Nimestä Frasa Alina ei luopunut, mikä viittaisi siihen, ettei kohtelu siinä perheessä ollut tavanomaista tylympää. Ratkaisuun tietysti vaikutti myös, että käsite Alina Frasa oli jäänyt suomalaisten mieliin, niin että sillä oli suoranaista mainosarvoa. Tanssikurssien järjestäminen jatkui tiiviisti, ja eritoten Helsingissä tyytyväisiä oppilaita ilmoittautui ylen määrin.

Muutamia välivuosia lukuun ottamatta Alina Frasa jatkoi tanssinopetusta miltei kuolemaansa saakka eli liki puoli vuosisataa. Kurssit veivät hänet useimpiin maaseutukaupunkeihimme, joten tavattoman monet jäykät suomalaiset pääsivät osallisiksi tästä tehokkaasta opastuksesta sulavaan käytökseen tanssiaskelten tahdissa. Tehtävää sopii arvostaa, sillä tanssin merkitys oli 1800-luvulla keskeinen kaikessa kanssakäymisessä. Ansioihin voidaan niin ikään lukea eräänlainen uranuurtajan osa taidetanssijana, balettitaitajana.

Helena Anderlé vsta 1865 Ahrenius, taiteilijanimi Alina Frasa S 25.1.1834 Reichenhall, Baijeri, K 31.5.1899 Helsinki. P 1865 - kauppias Johan Robert Ahrenius K 1893.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. S. Hirn, Våra danspedagoger och dansnöjen. 1982; J. V. Lehtonen, Nurmijärven poika. 1934; A. Ramsay, Från barnaår till silfverhår II. 1905.

Kirjoittaja(t): Sven Hirn

Julkaistu 1.3.1998

Artikkelitekstin pituus: 6273 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot