Vapaasti luettava artikkeli

Frenckell, Erik von (1887 - 1977)

Kansainvälisen olympiakomitean jäsen, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja, kansanedustaja

Frenckell, Erik von (1887 - 1977)
Kuvasiskot. Yksityisomistuksessa.

Erik von Frenckell teki elämäntyönsä Helsingin kaupungin kunnallispolitiikassa ja kaupungin palveluksessa. Hän oli vuodesta 1931 kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja ja vuodesta 1940 Helsingin rahatoimenjohtaja. Hän toimi myös lukuisten urheilujärjestöjen puheenjohtajana, ja hänen ansiostaan Suomi ja Helsinki saivat olympialaiset 1952.

Helsingin 1900-luvun puolenvälin tunnetuin kunnallispoliittinen vaikuttaja ja pääkaupungin lehdistön pitkäaikainen lemmikki oli diplomi-insinööri, kartanonomistaja ja maanviljelijä Erik von Frenckell. Hänessä yhdistyivät traditio ja murros. Tämä kosmopoliittinen aatelismies, urbaani porvarillinen vaikuttaja sopeutui hyvin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kunnallishallinnon uudistuksiin.

Erik von Frenckell syntyi Helsingissä viisilapsisen säätyläisperheen nuorimmaiseksi. Vanhemmissa, tehtaanomistaja, kaartinluutnantti Carl von Frenckellissä ja Fanny Ehrnroothissa yhdistyivät aateluus, yrittäjyys, virkamiesperinne ja moderni puoluetoiminta.

Erik von Frenckell kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1905 ja valmistui diplomi-insinööriksi Dresdenin teknillisestä korkeakoulusta 1912. Työuransa yritysmaailmassa aloittanut von Frenckell eteni jo 1914 sähköyritys AEG:n johtajaksi, ja hänet nimitettiin 1917 Emissionsaktiebolagetin johtajaksi. Tässä tehtävässä hän oli vuoteen 1922. Von Frenckell oli perustamassa Suomen Sokeri Oy:tä, ja hän istui yhtiön johtokunnassa vuoteen 1966, viimeiset 16 vuotta sen puheenjohtajana. Vastaitsenäistynyt Suomi tarvitsi myös von Frenckellin diplomaattisia taitoja, ja hän oli 1918 Suomen kaupallisena attaseana Berliinissä. Lisäksi hän oli Finansbladet-lehden päätoimittaja 1923 - 1944.

Von Frenckellin järjestelykyky tuli esiin itsenäisyyden varhaisina vuosina. Hänen osaamistaan ja kansainvälisiä suhteitaan tarvittiin 1919 - 1925 valtion eri komiteoissa, joiden tehtävänä oli Suomen taloudellisten olojen vakauttaminen erityisesti suhteessa Saksaan. Tänä aikana von Frenckell teki lukuisia matkoja Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Hän toimi Suomen Pankin johtokunnassa 1922 - 1923 ja myöhemmin 1930 - 1939 pankkivaltuuskunnan puheenjohtajana.

Erik von Frenckell lähti politiikkaan jo 1910-luvulla Ruotsalaisen Kansanpuoleen (RKP) oikeistosiiven aktiivisena vaikuttajana. "Jokapaikan Erkki", kuten helsinkiläiset myöhemmin luonnehtivat von Frenckelliä, valittiin kaupunginvaltuustoon marraskuun 1917 täytevaaleissa tuolloin kunnallispolitiikassa vaikutusvaltaisen RKP:n riveistä. Hän oli puolueensa keskushallituksen jäsen 1918 - 1924 ja Helsingin piirin varapuheenjohtaja 1922 - 1928.

Von Frenckell vaikutti Helsingin kunnallispolitiikan keskeisillä paikoilla 1933 - 1955 kunnallishallinnon uudistuksen jälkeen aluksi kiinteistöjohtajana ja vuodesta 1942 rahatoimenjohtajana. Hän oli yksi Helsingin sodanjälkeisen kasvun keskeisistä taustahahmoista: "Helsinki oli hänen elämänsä suurin ja pitkäaikaisin intohimo, varsinainen työkohde ja työmaa", luonnehdittiin Päivän Sanomissa 1959. Kunnallispolitiikkaan von Frenckell palasi neljäksi vuodeksi vielä eläkeläisenä, kun hänet valittiin valtuustoon 1956.

Kuten monet muutkin helsinkiläiset kunnallisvaikuttajat, myös von Frenckell kokeili siipiään kansanedustajana (1927 - 1939). Hän jäi punamultahallituksen aikana syrjään valtakunnanpolitiikasta mutta löysi energialleen sopivan purkautumistien pääkaupungin kunnallishallinnosta. Hän oli talvisodan aikana Helsingin väestösuojelupäällikkö ja johti Porkkalan evakuoimista 1944. Von Frenckell vaikutti osaltaan siihen, että Helsingin raitiotiet ja omnibussit Oy joutui kaupungin haltuun 1944 ja että siitä muodostettiin kunnallinen liikennelaitos. Liikennelaitoksen lautakunnan puheenjohtajana hän toimi 1945 - 1960 ja ajoi muun muassa metron rakentamista Helsinkiin. Myöhemmin von Frenckell kertoi Mannerheimintien rakentamisen ja Töölönlahden täyttämättä jättämisen olleen kaksi suurinta kunnallispoliittista ilonaihettaan. Jättäessään kunnallishallinnon von Frenckell totesi 37-vuotisen kunnallispoliitikon uransa aikana 1917 - 1954 istuneensa kaikkiaan 2 800 kokouksessa.

Kannuksensa vitaalinen ja joviaali "Erik von" hankki urheilupoliitikkona ja suomalaisen urheiluliikkeen vaikuttajana. Suomen Palloliiton puheenjohtajaksi hänet valittiin 30-vuotiaana 1918. Hän hoiti tehtävää vuoteen 1952, jolloin hänet valittiin kunniapuheenjohtajaksi. Vuonna 1926 perustetun Stadion-säätiön kielitaitoisena puheenjohtajana von Frenckell vaikutti keskeisesti Olympiastadionin rakentamiseen ja siihen, että Helsinki sai olympialaiset 1952. Hän toimi vuoden 1952 kisojen arvostettuna komissaarina.

Suomalainen olympialiike henkilöityi pitkälti kielitaitoiseen sekä itsepäiseen mutta tarpeen vaatiessa sovittelevaan ja herrasmiesmäiseen von Frenckelliin. Hän oli kansallisen olympiakomitean jäsen vuodesta 1919 ja edusti Suomea Kansainvälisessä Olympiakomiteassa 1948 - 1976.

Von Frenckell tuki kansallista ja helsinkiläistä urheiluun liittyvää järjestötoimintaa muun muassa Pallokentän rakennuttajayhtiön, Helsingin Golfklubin, Aeroklubin ja Jääkenttäsäätiön perustajajäsenenä sekä Suomen Automobiiliklubin puheenjohtajana. Nämä luottamustehtävät veivät hänet myös useiden kansainvälisten liittojen johtotehtäviin.

Von Frenckell tunnettiin värikkäänä, tiedotusvälineiden rakastamana yhteiskunnallisena vaikuttajana, joka viihtyi myös maaseudulla Saaren kartanossaan Tammelassa. Avoimuus ulottui myös von Frenckellin yksityiselämään; hänen yksityiselämänsä kiinnosti kansalaisia ja julkisuutta. Von Frenckellin kulttuurikotia Huvilakadulla emännöi vuodesta 1912 Ester-Margaret von Frenckell, omaa sukua Lindberg, joka oli teatteri- ja huvitteluhistorian tutkija sekä Helsingin yliopiston dosentti. Myös Ester-Margaret von Frenckell vaikutti kunnallispolitiikassa. Hän oli kaupungin musiikkilautakunnan jäsen vuodesta 1928. Lapsista Vivica Bandler on tullut tunnetuksi teatterinjohtajana ja ohjaajana.

Erik von Frenckell oli lukuisten urheilu- ja kansalaisjärjestöjen kunniajäsen ja kunniapuheenjohtaja. Hän oli Svenska Tekniska Vetenskapsakademin i Finlandin jäsen ja monissa Suomen Aatelisliiton luottamustehtävissä. Hänelle myönnettiin lukuisia korkeita suomalaisia ja kansainvälisiä kunniamerkkejä, kuten Suomen Leijonan suurristi 1952 sekä Alankomaiden Oranian-Nassaun suurristi ja Brasilian Etelän Ristin suurristi. Kaupunginjohtajan arvo hänelle myönnettiin 1954.

Von Frenckell osallistui keväällä 1918 vapaussotaan ja Vilppulan, Tampereen ja Hämeenlinnan taisteluihin. Sodan aikaan hänet ylennettiin reserviluutnantiksi ja myöhemmin reservin kapteeniksi (1932) ja majuriksi (1940). Suojeluskuntatoimintaan hän osallistui autosuojeluskunnan johtajana. Harrastuksekseen von Frenckell ilmoitti liikenne- ja urheilukysymykset, tekniikan, talouden ja maanviljelyn.

Erik von Frenckell S 18.11.1887 Helsinki, K 13.9.1977 Espoo. V tehtailija Carl Theodor von Frenckell ja Fanny Lovisa Ehrnrooth. P 1912 - filosofian tohtori, professori Ester-Margaret Lindberg S 1890, K 1974, PV merenkulkuneuvos Axel Valdemar Lindberg ja Aina Maria Georgine Tammelander. Lapset: Erik S, K 1915; Vivica (Bandler) S 1917, K 2004, teatterinjohtaja, ohjaaja, akateemikko; Erica (Surdi) S 1926.

URA. Ylioppilas 1905; diplomi-insinööri Dresdenin teknillisestä korkeakoulusta 1912.

Sähkö-oy AEG:n johtaja 1914 - 1919; Emissioni Oy:n toimitusjohtaja 1917 - 1921; Suomen kaupallinen attasea Berliinissä 1918; Suomen Pankin johtokunnan jäsen 1922 - 1923; Finansbladetin vastaava toimittaja 1924 - 1940; Helsingin kaupungin kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja 1931 - 1940; rahatoimen apulaiskaupunginjohtaja 1940 - 1955.

Saaren kartanon omistaja Tammelassa 1930 - ; Helsingin kaupungin väestönsuojelupäällikkö 1939 - 1940, sotilasliikennepäällikkö 1941 - 1944; Porkkalan evakuointipäällikkö 1944; Helsingin kaupungin komissaari XII olympiakisoissa 1938 - 1940; XV olympiakisojen järjestelykomitean puheenjohtaja 1947 - 1952; Suomen pääkomissaari Brysselin maailmannäyttelyssä 1958.

Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen 1917 - 1930, 1957 - 1960; Ruotsalaisen Kansanpuolueen keskushallituksen jäsen 1918 - 1924, 1939 - 1954; Ruotsalaisen Kansanpuolueen kansanedustaja (Uudenmaan läänin vaalipiiri) 1927 - 1938; pankkivaltuusmiesten puheenjohtaja 1930 - 1939.

Sähkö-Oy AEG:n hallituksen puheenjohtaja 1914 - 1945; Suomen Sokeri Oy:n hallintoneuvoston jäsen 1919 - , puheenjohtaja 1950 - 1966; Osuuskunta Suomen Messujen johtokunnan jäsen 1940 - , puheenjohtaja 1951 - 1961; Yksityisyrittäjäin keskinäisen vakuutusyhtiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, jäsen 1928 - 1954.

Suomen Palloliiton puheenjohtaja 1918 - 1952, kunniapuheenjohtaja 1952; Suomen olympiakomitean jäsen 1919 - ; Kansainvälisen jalkapalloliiton (FIFA) johtokunnan jäsen, varapuheenjohtaja 1922 - 1952; Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtaja 1926 - ; Suomen automobiiliklubin puheenjohtaja 1936 - 1956, kunniapuheenjohtaja 1956; Kansainvälisen olympiakomitean jäsen 1948 - 1976; Helsingin keinojääradan säätiön hallituksen puheenjohtaja 1957 - ; Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton varapuheenjohtaja.

Majuri 1940.

Kunnianosoitukset: Suomen Leijonan suurr.; Suomen Valkoisen Ruusun K I; Suomen Urheilun s. ar.; Suomen Olympialainen ar. 1; Vapaudenristi (VR) 3; VR 4 mrk.; Suojeluskuntain ar.; Alankomaiden Oranian-Nassaun suurr.; Brasilian Etelän Ristin suurr.; Islannin Haukan K 1; Italian Kruunu-r. K 1; Latvian Kolmen Tähden K 2; Norjan Pyhän Olavin K 1; Ranskan Kunnialegioonan ups.; Ruotsin Pohjantähden K 1; Ruotsin Vaasa-r. R 1; Saksan Kotkan K 1 rtk.; Saksan Punaisen Ristin R 2; Tanskan Dannebrogin K 1; Viron Kotkanristin K 1. Kaupunginjohtajan arvo 1954.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. L. Kolbe, H. Helin, Helsingin historia vuodesta 1945 : Kunnallishallinto ja -politiikka; Kunnallistalous. 2002; V. Raatikainen, Meidän kaikkien Stadion. 1994.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: Helsingin kaupunki; Stadion-säätiö.

Kirjoittaja(t): Laura Kolbe

Julkaistu 8.6.2004

Artikkelitekstin pituus: 6754 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Ota yhteyttä
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot