• Etusivu
• Verkkojulkaisut
• Kirjat
• Biografiakeskus
• Linkit
• SKS

Vapaasti luettava artikkeli

Blomstedt, Juhana (1937 - 2010)

taidemaalari

1970-luku. Kuvataiteen keskusarkisto.

Juhana Blomstedt oli Suomen arvostetuimpia abstraktin maalaustaiteen edustajia, jonka teoksia on lähes kaikissa merkittävissä julkisissa kokoelmissa. Pitkäaikaisen kansainvälisen näyttelytoimintansa vuoksi Blomstedt tunnetaan myös maamme rajojen ulkopuolella. Hän keräsi mainetta myös oivaltavana julkisten teosten tekijänä, ymmärtävänä taideopettajana ja syvällisenä taidekirjoittajana.

Juhana Blomstedt syntyi kosmopoliittiseen kulttuuriperheeseen. Isä Aulis Blomstedt oli kansainvälisesti arvostettu arkkitehti ja äiti Heidi Sibelius tunnettu keraamikko. Juhana, nelipäisen veljessarjan vanhin, on joukon ainoa taidemaalari; Petri ja Severi jatkoivat isänsä jäljissä, Anssi on elokuvaohjaaja.

Juhana Blomstedtista ja hänen taiteestaan on julkaistu useita kirjoja ja näyttelyluetteloita. Taidemaalari Harald Arnkil on tiivistänyt 1989 kirjoittamassaan monografiassa Blomstedtin taiteilijanlaadun yhteen käsitteeseen: eurooppalaisuuteen. Hänen teoksensa edustavat klassista eurooppalaista modernismia; taiteilija sai vaikutteita muun muassa Paul Kleen, Piet Mondrianin ja Victor Vasarelyn kaltaisten 1900-luvun mestareiden pelkistetystä ja visuaalisia arvoja korostavasta kuvakielestä. Toisaalta Blomstedt koki itselleen läheisiksi myös Edvard Munchin ja Alberto Giacomettin kaltaiset ihmisyyttä ja olemassaoloa luodanneet taiteilijat, joiden taidetta hän käsitteli myös kirjoituksissaan.

Blomstedt valmistui Suomen Taideakatemian koulusta 1961, jossa hänen opettajanaan oli muun muassa akateemikko Sam Vanni. Hänen ensimmäinen julkinen teoksensa, näyttämön esirippu, valmistui kuitenkin jo 1958 Aulis Blomstedtin piirtämän Helsingin suomenkielisen työväenopiston juhlasaliin. Geometrisista muodoista ja selkeistä perusväreistä koostuva konkretistinen applikaatio edusti eräänlaista visuaalista musiikkia. Teoksessa näkyivät opettajalta saadut vaikutteet, kuten monissa 1960-luvun alun öljymaalauksissa.

Irtiotto tapahtui 1966, jolloin Blomstedt muutti perheineen Pariisiin, aikansa nykytaiteen eurooppalaiseen pääkaupunkiin. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn (Pariisi 1967) myötä alkoi myös Blomstedtin osallistuminen kansainväliseen näyttelytoimintaan; hän osallistui muun muassa Sao Paulon biennaaliin 1968 Ranskan edustajana. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Suomessa hän piti samana vuonna.

Blomstedtin taiteessa tapahtui 1960-luvun lopussa monia merkittäviä muutoksia. Hän kiinnostui kineettisestä taiteesta ja havaitsemisen lainalaisuuksista. Samalla hänen kuvakielensä pelkistyi. Lisäksi hän alkoi työskennellä sarjallisesti ja tutkia joskus jopa lähes systemaattisen järjestelmällisesti lähtökohdakseen valitsemiensa teemojen ehdottamia variaatioita. Vaikka Blomstedtin taiteen visuaalinen asu vaihteli sittemmin jyrkän kontrastisesta mustavalkoisesta geometriasta pehmeämpiin, jopa figuratiivisuutta lähentyviin väri- ja muotoarvoihin, sarjallisuus työskentelymetodina oli hänen taiteensa kulmakiviä.

Blomstedt opetti lukuvuoden 1971 - 1972 Minneapolisissa ja matkusti samassa yhteydessä eri puolilla Yhdysvaltoja ja Meksikoa. Yhdysvalloissa hän teki uransa ehdottomimmat visuaaliset teoksensa, sähköisen Minneapolis-sarjan (1972), mutta löysi samalla myös oman eurooppalaisuutensa. Pariisiin paluun jälkeen valmistuneissa maalauksissa (1973 - ) alkoi visuaalisuuden rinnalla vähitellen näkyä hänen määrätietoinen tunkeutumisensa kohti eurooppalaisen ja myöhemmin koko länsimaisen ajattelun, inhimillisen kokemuksen ja kommunikaation alkulähteitä. Teokset olivat edelleen tinkimättömän abstrakteja, mutta niiden nimet viestivät täysin uudesta suhteesta maalauksen sisältöön, esimerkkeinä Minotaurus (1977) ja Nemesis (1983). Myöhemmissä sarjoissaan Blomstedt pohti muun muassa inhimillisen tietoisuuden heräämistä (Genesis, 1985) ja merkitysten muodostumista (Labyrintti, 1988; Luola, 1988).

Blomstedt edusti Suomea Venetsian biennaalissa 1982. Esillä oli teoksia sarjasta Kuunteleva silmä (1981 - 1982), jossa 1970-luvun kineettisyys oli taittunut väreileväksi viivaruudukoksi - suurikokoiset, maalausprosessia ja kuvan käsitettä luotaavat maalaukset olivat ensimmäiset, jotka Blomstedt teki muutettuaan Ranskasta takaisin Suomeen 1981.

Yllättävät käännökset olivat ominaisia Blomstedtin etsivälle taiteilijanluonteelle. Lähes luonnonlyyrisiä tuntoja tapailevasta minimalismista hän siirtyi 1980-luvun kuluessa mytologisten teemojensa edellyttämiin tasaisiin väripintoihin, joita leimasivat noenmustan ja luunvalkoisen dramaattiset kontrastit. 1990-luvun kuluessa puhtaat ja voimakkaat värit saivat yhä näkyvämmän sijan hänen taiteessaan, esimerkkeinä maalaussarjat Symposion (1992), Nummi (1995), Unelma valosta (1997) ja Kairos (2001).

Mikäli taiteilijan työn pitkä kaari mielletään matkaksi, Blomstedtin kulku oli sekä määrätietoista että intuitiivisesti polveilevaa. Hän ei koskaan pysähtynyt paikalleen tai jäänyt hiomaan aikaisempia saavutuksia. 2000-luvulla hän esitti näyttelyissä myös värivalokuvia (Sisäkuvia, 2001). Tinkimättömästi ja tehtävästään tietoisena hän pyrki yhä lähemmäksi vielä tuntematonta päämääräänsä. "Matkaa ei voi päättää kuin jatkamalla matkaa", hän sanoi. "Päätös päätökseltä lähestyn sitä mitä aavistin."

Yrjö Juhana Blomstedt S 20.12.1937 Helsinki, 4.8.2010 Lohja. V arkkitehti, professori Yrjö Aulis Uramo Blomstedt ja keraamikko Heidi Kristina Sibelius. P1 (ero) sisustusarkkitehti Anja Helena Erkko, P1 V yliluutnantti Veikko Erkki Erkko ja apulaiskonttorinhoitaja Elsa Eufrosyne Reunanen; P2 toimittaja Jertta Roos, P2 V diplomi-insinööri Aale Mikael Roos ja pankkivirkailija Lahja Sylvia Roos Koponen. Lapsi: Taru S 1961, valokuvataiteilija.

URA. Ylioppilas 1957; Suomen Taideakatemian koulu 1957 - 1961.

Taidearvostelija 1957 - 1964; kuvaamataiteen opettaja Helsingin yhtenäiskoulussa 1958 - 1964; vieraileva professori, Minneapolis College of Art and Design, Minnesota, Yhdysvallat 1971 - 1972; maalaustaiteen professori Kuvataideakatemiassa 1986 - 1995.

Valtion kuvataidetoimikunta 1989 - 1994.

Yksityisnäyttelyitä Suomessa 1968 - ; yksityisnäyttelyitä ulkomailla 1967 - , muun muassa Pariisi, Lontoo, Tukholma, Göteborg, Oslo, Tallinna; yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla 1961 - , muun muassa Sao Paulon biennaali 1968, Venetsian biennaali 1982.

Kunnianosoitukset: Pro Finlandia 1984. Valtion 15-vuotinen taiteilija-apuraha 1987. Helsingin juhlaviikkojen vuoden taiteilija 1989.

TEOKSET. Kaikissa merkittävissä suomalaisissa julkisissa kokoelmissa; ulkomailla muun muassa Centre Pompidou, Pariisi; Moderna Museet, Tukholma. Lukuisia eri tekniikoilla toteutettuja julkisia teoksia Suomessa ja ulkomailla 1958 - .

TUOTANTO. Muodon arvo. 1995; Unelma valosta ja muita teoksia. 1998.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Kuvataiteen keskusarkiston näyttelyluettelo- ja leikekokoelmat.

H. Arnkil, Juhana Blomstedt. 1989; J. Blomstedt, Muodon arvo. 1995; J. Blomstedt, Unelma valosta ja muita teoksia. 1998; Juhana Blomstedt : vuoden taiteilija : Helsingin juhlaviikot. 1989.

Kirjoittaja(t): Timo Valjakka

Julkaistu 17.2.2003 (päivitetty 6.8.2010)

Artikkelitekstin pituus: 5163 merkkiä
Kansallisbiografia-verkkojulkaisu
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

• Lyhenteiden selitykset
• Tekijänoikeudet ja viittaaminen
• Lähetä artikkelista palautetta

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI