• Etusivu
• Verkkojulkaisut
• Kirjat
• Biografiakeskus
• Linkit
• SKS

Ohjeita kansallisbiografian kirjoittajille

KB II -hanke jatkaa, täydentää ja päivittää Kansallisbiografia-verkkojulkaisua uusilla suomalaisilla pienoiselämäkerroilla. Hankkeesta vastaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura yhteistyössä Suomen Historiallisen Seuran kanssa.

Kansallisbiografia-verkkojulkaisuun voi tutustua osoitteessa www.kansallisbiografia.fi. Kirjoittajat saavat siihen käyttäjätunnuksen täyttämällä sivuston käyttölupahakemuslomakkeen.

Artikkelien kohdehenkilöt, pituudet ja kirjoittajat päättää KB II - toimituskunta, joka myös vastaa artikkelien tarkastamisesta ja hyväksymisestä. SKS:n biografiakeskus toimittaa artikkelit julkaisuvalmiiksi.

Artikkelin sisältö

Pienoiselämäkerta kertoo keskeiset vaiheet kohdehenkilön elämästä ja työstä sekä kirjoittajan näkemyksen henkilön merkityksestä ja vaikutuksesta.

Artikkelit kirjoitetaan kriittisesti ja hyvän historiantutkimuksen tapoja noudattaen.

Artikkelien tiedot ja painotukset ovat uusimman tutkimuksen mukaisia tai hyvin perusteltuja.

Artikkelissa, lyhyessäkin, pyritään mahdollisuuksien mukaan saamaan teosten ja saavutusten takaa näkyviin ihminen, jolla on tausta, persoonallisuus ja kokonainen elämä.

Kohdehenkilö yhdistetään aikaansa ja ympäristöönsä, niiden tuomiin mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Siten esimerkiksi perhe, työtoverit, opettajat, oppilaat ja verkostot kuuluvat artikkeliin.

Artikkeliin kuuluu myös kohdehenkilön jälkimaine, mikäli häntä on kuolemansa jälkeen käsitelty tutkimuksessa tai julkisuudessa: unohtaminen ja muistaminen sekä historiantutkimuksen muuttuvat tulkinnat.

Kansallisbiografiaa kirjoitetaan "valistuneelle kansalaiselle", joka ei ole historian asiantuntija, mutta jolla on vähintään koulutiedot historiasta. Erikoistermit ja vaikeat, aikaan sidotut käsitteet kirjoitetaan auki.

Artikkelien toivotaan olevan nautittavaa, kiinnostavaa ja uutta tietoa tuovaa luettavaa. Kirjoittajan oma ääni ja tyyli jätetään kuuluville; artikkeleita toimitetaan sen verran, että niiden lukeminen muiden artikkelien lomassa on vaivatonta.

Täydennykset julkaistaan verkossa teemoittain, ja jokaiseen teemaan liittyy perusfaktoja valottava esipuhe. Artikkeleissa ei ole tarpeen käsitellä seikkaperäisesti teemaan liittyviä historiallisia taustoja, vaan se keskittyy yhden ihmisen elämään.

Artikkelin rakenne

Artikkelin otsikkona on henkilön viimeinen virallinen nimi ja elinvuodet. Jos henkilö tunnetaan parhaiten epävirallisella tai varhaisemmalla nimellä (Aleksis Kivi, Armi Kuusela), otsikossa käytetään sitä. Alaotsikkona on henkilön ammatti tai ammatit, ei kuvailevia luonnehdintoja.

Artikkelin ensimmäinen kappale kirjoitetaan lyhyeksi tiivistelmäksi (enintään 450 merkkiä). Siitä käy ilmi, miksi henkilö on mukana Kansallisbiografiassa - mikä hänen elämäntyössään on keskeistä, merkittävää tai poikkeuksellista.

Tekstissä riittää, että henkilön elämänkaaren pääpiirteet kerrotaan, mieluiten kronologisessa järjestyksessä. Tarkemmat yksityiskohdat perheestä, urasta, tuotannosta jne. ilmoitetaan erikseen Liitetiedot-osassa.

Merkittävät henkilöyhteydet tuodaan esiin tekstissä, ja identifioinnin helpottamiseksi merkitään tarvittaessa sulkeisiin elinvuodet ja ammatti. Toimitus tekee artikkeleihin tämän perusteella sisäiset henkilöviittaukset.

Pääsääntö nimien oikeinkirjoituksessa on henkilön itsensä käyttämä nimimuoto (esimerkiksi Carl tai Karl). Säätyläisten, ruotsinkielisten ja syntyperältään ei-suomalaisten etunimiä ei suomenneta (Georg Magnus Sprengtporten, ei Yrjö Maunu Sprengtporten). Suomenkielisen talonpoikaisväestön nimet kirjoitetaan suomeksi (Jaakko Pentinpoika Ilkka). (Ruotsinkieliset) patronyymien päätteet -son ja -dotter suomennetaan -poika ja -tytär (Abraham Melkiorinpoika , Beata Henrikintytär).

Kirjoittaja ottaa kantaa siihen, mitä nimeä henkilö itse on käyttänyt tai millä nimellä hänet on tunnettu, mikäli asia ei ole selvä: onko hän käyttänyt kahta etunimeä (Gustaf Mauritz Armfelt), nimikirjaimia (J. K. Paasikivi), lempinimeä (Tito Colliander); onko talonpoikaisväestöön kuuluva käyttänyt suomen- vai ruotsikielistä nimeä ja onko hän käyttänyt sukunimeä vai patronyymiä.

Lyhenteitä ei käytetä: vuosiluvut ja nimet kirjoitetaan täydellisinä. Yhteisöjen ja yritysten nimet kirjoitetaan ensimäistä kertaa mainittaessa täydellisinä.

Kappalejako saa olla tiheä. Pitkissä, yli 10 000 merkin artikkeleissa voidaan käyttää väliotsikoita.

Artikkelissa käytettävät lähteet

Kunkin artikkelin yhteydessä julkaistaan siinä käytetyt lähteet. Jos luotettavaa lähdeaineistoa on käytettävissä vain vähän, kirjoittajaa pyydetään neuvottelemaan asiasta Biografiakeskuksen kanssa.

Lähde, josta kohdehenkilön henkilötiedot on saatu, ilmoitetaan tiedoksi toimitukselle. Elossa olevista tai 1970-luvun jälkeen kuolleista henkilöistä julkaistaan ainoastaan sellaisia henkilötietoja, jotka henkilö on itse antanut julkisuuteen esim. Kuka kukin on -teoksessa tai matrikkeleissa tai joiden käyttämiseen Kansallisbiografiassa hän on antanut luvan.

Teknisiä tietoja

Artikkelin pituus sovitaan tilattaessa. Pituus mitataan liuskoina, joilla on 2 000 merkkiä ilman välilyöntejä (Wordissa luvun näkee valikosta Työkalut - Rakenne). Artikkelin sovittu pituus tarkoittaa tekstiosaa; sen lisäksi kirjoittaja kokoaa artikkelin liitetiedot.

Artikkeli toimitetaan Biografiakeskukselle tiedostona, mieluiten sähköpostilla. Jos tekstinkäsittelyohjelma on muu kuin Word, tiedosto kannattaa tallentaa RTF-muodossa. Artikkelissa ei käytetä lähdeviitteitä eikä muotoiluja.

Liitetiedot

Matrikkeliosa erotetaan artikkelista otsikolla LIITETIEDOT. Jokaisessa artikkelissa on oltava liitetietoina ainakin henkilötiedot ja lähteet.

Ensimmäisessä kappaleessa esitetään henkilötiedot:

• kohdehenkilön alkuperäinen täydellinen nimi, myöhemmät viralliset, kutsuma- ja taiteilijanimet käyttöönottovuosineen
• syntymäaika ja -paikka päivämäärän tarkkuudella
• kuolinaika ja -paikka päivämäärän tarkkuudella
• vanhempien nimet ja arvot/ammatit
• puolison nimi, mahdollinen aikaisempi nimi sekä arvo/ammatti, syntymä- ja kuolinvuosi (ei päivämäärää), avioitumisvuosi
• puolison vanhempien nimet ja arvot/ammatit
• Lapset: lapsen etunimi, (sukunimi, jos muu kuin isän sukunimi), syntymä- ja kuolinvuodet sekä ammatti.
• Jos kaikista lapsista ei ole mahdollista saada tietoa, käytetään otsikkoa Lapsia.

Käytetään lyhenteitä S (syntynyt), K (kuollut), V (vanhemmat), P (puoliso) P2 (toinen puoliso), PV (puolison vanhemmat), P2 V (toisen puolison vanhemmat), vsta (vuodesta).

Otsikon URA. jälkeen esitetään omina kappaleinaan (tässä järjestyksessä) koulutus, ammattiura, poliittinen ura, jäsenyydet ja muut luottamustoimet, kunnianosoitukset (palkinnot, kunniamerkit, arvonimet jne.).

TEOKSET.-otsikon jälkeen esitetään kuvataiteilijan, arkkitehdin, säveltäjän jne. keskeiset teokset valmistumisjärjestyksessä, tarvittaessa ryhmiteltyinä (Orkesteriteokset:...Oopperat:...). Merkitään teoksen nimi, vuosi, mahdollinen sijainti. Jos tietoja on paljon, voidaan luetella tärkeimmät kokoelmat.

TUOTANTO. Nimihenkilön keskeinen kirjallinen tuotanto luetellaan julkaisujärjestyksessä. Sen lisäksi tai sijaan voidaan viitata bibliografioihin. Bibliografisiksi tiedoiksi riittävät teoksen nimi, mahdollinen alaotsikko, (julkaisupaikka vain ulkomailla julkaistuista) ja vuosi.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. -otsikon jälkeen mainitaan omissa kappaleissaan ja seuraavassa järjestuksessä yksityisarkistojen tai -kokoelmien nimet ja sijaintipaikat, lähdejulkaisut sekä tutkimuskirjallisuus tekijän nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Omaksi kappaleekseen alaotsikolla Muu kirjallisuus merkitään kohdehenkilöa koskevia tutkimuksia ja muita teoksia, joita ei ole käytetty lähteenä. Luettelon tarkoitus on ohjata lukija tarkemman tiedon äärelle. Tätä osiota päivitetään toimituksessa myös artikkelin julkaisemisen jälkeen.

Alaotsikon Kaunokirjallisuus alla luetellaan kohdehenkilöstä kirjoitetut runot, näytelmät ja romaanit.

Bibliografisiksi tiedoiksi riittävät:

• tekijän nimi (toimittajaa ei nimetä)
• julkaisun nimi : mahdollinen alaotsikko
• julkaisuvuosi
• julkaisupaikka vain ulkomailla julkaistuista

Jos kyseessä on artikkeli kokoelmateoksessa, järjestys on: Teoksen otsikko, vuosi, artikkelin kirjoittaja, artikkelin otsikko.

Jos kyseessä on artikkeli aikakauskirjassa, järjestys on: Artikkelin kirjoittaja, artikkelin otsikko // aikakauskirjan nimi täydellisenä, vuosi.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Voidaan tarvittaessa ryhmitellä. Merkitään: Taiteilija, vuosi, sijaintipaikka.

Kohdehenkilön MUKAAN NIMETTY. Merkitään kaupungin, kadun, leivoksen, instituutin tms. nimi, nimeämisvuosi ja paikka.

Koko artikkelin allekirjoituksena on kirjoittajan lyhentämätön nimi. Toimitukselle ilmoitetaan myös se titteli, jota kirjoittaja toivoo itsestään julkaisussa käytettävän.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI

Palaute Yhteystiedot