Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsenet 1831–1892

Tietokannassa on perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta miehestä ja naisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös Seuran ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.

» Siirry hakulomakkeeseen

Tietokannasta

Vuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura oli ensimmäinen varsinainen kansallinen järjestö Suomessa. Vaatimattomasti käynnistyneestä nuoren sivistyneistöpolven hankkeesta muodostui nopeasti kulttuuristen suomalaisuuspyrintöjen keskus. Seurassa oli alusta alkaen kutsujäsenyys. Jäseniksi voitiin kutsua Seuran tarkoitusta edustavia henkilöitä mistä tahansa säädystä, ja jokaisella jäsenellä oli oikeus ehdotta uusia jäseniä. Suurimmaksi jäsenryhmäksi muodostui alkuvaiheissa papisto sekä virkamiehet ja vapaan ammatin harjoittajat kuten lääkärit ja juristit, jotka työssään olivat tekemisissä suomenkielisen kansan kanssa. Mukaan pyrittiin saamaan myös alempien yhteiskuntaluokkien edustajia, vaikka heidän määränsä jäikin vähäiseksi. Jäseniksi kutsuttiin myös naisia.

Jäsenten ammattinimikkeet ovat kiinnostavia paitsi sosiaalisesti myös kielellisesti, ja siksi ne ovat tietokannassa täsmälleen samassa muodossa kuin Seuran nimikirjassa. Useilla ammateilla ei Seuran toiminnan alkuvaiheessa ollut vielä vakiintunutta suomenkielistä nimeä; niinpä Seura kirjasi nimikirjaansa mm. Potohuoneellisen Parantajan (sairaalalääkäri), Tietehistön Apulaisen (yliopiston assistentti) , Tiedoitseman Kandidatin (fil. kand.) ja Pankko-Tirehtyörin (pankinjohtaja).

Dosentti Irma Sulkusen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892 -teoksen kirjoittamisen yhteydessä koottiin tiedot Seuran jäsenistä ja heidän taustoistaan tietokannaksi. Tietokannan pohja-aineiston rungon muodostaa SKS:n nimikirja 1831-1969, jota säilytetään SKS:n kirjallisuusarkistossa. Nimikirjan tietoja on täydennetty taustatiedoilla jäsenten koulutuksesta ja sosiaalisesta taustasta. Taustatiedot on kerätty pääosin yliopisto- ja ammattimatrikkeleista sekä paikallishistorioista (ks. lähteet). Kaikkien jäsenten taustatietoja ei ole projektin puitteissa voitu tarkistaa. Tietokannan on tehnyt Kirsi Keravuori 1999.

SKS:n nimikirjasta peräisin olevat tiedot:

Jäsennumero
Liittymisvuosi
Eroamisvuosi (useimmiten kuolinvuosi)
Sukunimi
Etunimi
Asuinlääni, -kaupunki tai -kunta, ulkomaalaisten kohdalla maa
Ala, tiedekunta, tutkinto akateemisten kohdalla
Ammatti liittyessä
Myöhempi ammatti

Matrikkeleista ja muista lähteistä kootut taustatiedot:

Opiskelijan syntymälääni, -kaupunki tai -maalaiskunta; käytössä silloin jos toispaikkakuntalainen opiskelija on kirjattu nimikirjaan opiskelupaikkakunnan mukaan helsinkiläiseksi.
Isän ammattinimike
Osakunta ja yliopisto akateemisten kohdalla
Siviilisääty sekä puolison ammatti niiden naisten kohdalla, joilla ei ole omaa ammattinimikettä.

Lisätietoja SKS:n historiasta ja jäsenistöstä:

Irma Sulkunen: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1831-1892. SKS 2004. ISBN 951-746-559-9.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI